flash

 

 

HOJAS BLUES BAND
LIVE AT MYLLYBLUES (BNCD005)


Levy saatavissa suoraan yhdistykseltä sekä hyvin varustetuista levyliikkeistä!

TILAA TÄSTÄ

Levyn sisältö:

1. Kansas City ("Little" Willie Littlefield) (5:05)
2. My New Chick (Jeremy Felder a.k.a. Doc Pomus) (7:58)  KUUNTELE MP3!
3. Don't Boss Me (Baby) (Rick Estrin) (3:47)  KUUNTELE MP3!
4. Steady Rollin' Man (Robert Johnson) (5:16)
5. Seven Nights To Rock (Buck Trail-Louis Innis-Henry Glover) (3:27)
6. Need My Baby (Walter Horton) (3:57)
7. Luumupuu (-Peach Tree-) (Aleck "Rice" Miller/J. Leskinen) (3:42)
8. One Way Out (Elmore James) (5:07)  KUUNTELE MP3!
9. Diddy Wah Diddy (Arthur "Blind" Blake) (4:50)
10. Too Much Boogie (Jeremy Felder) (4:03)  KUUNTELE MP3!
11. Help Me (Aleck "Rice" Miller) (5:50)
12. Sonny Boy Blow (John Mayall) (5:12)  KUUNTELE MP3!
13. When The Saints Go Marchin' In (trad.) (3:46)

Kesto yhteensä: 62 min.

Hojas Blues Band:
Sonny Boy Magnusson (Sakari Helle) - laulu/huuliharppu
Kari Karpo - kitara
Pentti Solonen - piano
Kari Vakkuri - basso
Jorma Vuorinen - rummut

Äänitetty Myllyblues-tapahtumassa Saarijärven Lannevedellä 21.7.2004
Äänitys ja editointi: Harri Hunnakko
Masterointi: J-P Mönkkönen (Dicentia Finland Oy)
Tuotanto: Vesa Walamies & Finnish Blues Society (FBS)
Painatus: Dicentia Finland Oy
Kuvitus: Pertti Nurmi (cd-etiketti), Aimo Ollikainen (Myllyblues-kuvat)
sekä Markku Malkamäen arkistot (historialliset Hojas-kuvat)




Levyn tuottaja Vesa Walamies kertoo levystä ja äänitystilaisuudesta

Hojas-levyn tuottaminen merkitsee pitkäaikaisen haaveen toteutumista. Tutustuin yhtyeen jäseniin jo 1960-luvun puolella opiskellessani pääkaupunkiseudulla. Kun toimin vuosina 1970-71 Finnish Blues Societyn puheenjohtajana ja Blues News -lehden päätoimittajana, Hojas Blues Band oli yhteisömme epävirallisen kotiyhtyeen asemassa ja esiintyi mm. vuoden 1970 toukokuussa yhdistyksemme ensimmäisessä yleisessä kokouksessa. Aikaa myöten tiemme erkanivat, mutta bluesin ote ei ole meistä minnekään kirvonnut. Hojasit ja etenkin sen kärkimies Sonny Boy Magnusson ovat jatkaneet esiintymisiään, ja itse olen vuosikymmeniä seikkaillut lähinnä musiikillisen tiedonvälityksen saralla. Kun tämän vuosituhannen alussa sain kutsun tulla mukaan järjestämään monivuotisen asuinpaikkani Saarijärven Myllyblues-tapahtumaa, eräs keskeisimmistä pyrkimyksistäni oli tuoda vielä kerran julkisuuteen pitkään hiljaiseloa viettänyt Hojas-yhtye. Kun tuon tavoitteen täyttyminen alkoi vaikuttaa todennäköiseltä, syntyi aika pikaisesti päätös panna talteen kyseisen harvinaislaatuisen tapahtuman musiikillinen anti. Tulokset, joista rohkenen olla jopa jossakin määrin ylpeä, ovat kuultavissanne. Levy on omistettu Hojasien kahden aivan varhaisimman jäsenen Markku Malkamäen (1951-2002) ja Kari Vakkurin (1951-2005) muistoille.

Vesa Walamies, tuottaja


Honey Aaltonen kertoo Hojas-yhtyeestä

Hojas Blues Bandin historiallista merkitystä ei voida kiistää. Vaikka se ei ollut Suomen ensimmäinen bluesyhtye, toimi se tienraivaajana bluesille 1960-luvulta saakka – aikana jolloin rock-musiikki oli häthätää rantautunut maahamme. Yhtyeen keulakuvaksi nousi mystistä taiteilijanimeä Sonny Boy Magnusson käyttänyt huuliharpisti Sakari Helle, jota voidaan pitää maamme ensimmäisenä vakavasti otettavana bluesharpistina.

Hyvinkäällä vuonna 1966 päättivät kaksi teini-ikäistä muusikon alkua, basisti Kari Vakkuri ja kitaristi Markku Malkamäki, perustaa oman pop-yhtyeen. Poikien suosimien reippaiden "Hoja hoja" -huudahdusten myötä bändi sai nimekseen Hojas. Nimivalintaan vaikuttivat osaltaan toki myös tuolloin suosiossa olleet Jormas- ja Ernos-yhtyeet. Varsinainen Hojas Blues Band syntyi vuonna 1969, kun Vakkuri ja Malkamäki tapasivat Espoon Dipolin ns. bluesjameissa Sonny Boy Magnussonin ja rumpali Jorma "Porsu" Vuorisen. Magnusson oli aiemmin soittanut kitaristi Albert Järvisen kanssa perustamassaan, tiettävästi Suomen ensimmäisessä pelkästään bluesiin keskittyneessä bändissä Harp. Magnussonilla oli jo tuolloin vankka maine pääkaupunkiseudun pienissä bluespiireissä, joten Hojas Blues Bandistä tuli ahkera esiintyjä eteläisen Suomen opiskelija- yms. riennoissa. Kokoonpanoon liittyi noihin aikoihin myös toista kitaraa ja viulua soittanut Reijo "Sika" Pöykiö.

Suureksi saavutukseksi voitiin 1970-luvun alussa laskea esiintyminen Pekka Gronowin Yleisradiolle tuottamassa erikoisohjelmassa "Bluesin maailmasta", mutta ensikertaa Hojas Blues Band pääsi levyttämään vasta vuonna 1980, kun Finnish Blues Society ryhtyi Blue North -merkillään julkaisemaan EP-levyjen sarjaa "Finnish Blues". Kolme vuotta myöhemmin ilmestyi Hojasin ainoa täyspitkä albumi "Sekatyömies". Levy-yhtiö Polarvoxin vaatimuksesta kappaleet levytettiin Juice Leskisen kääntäminä suomeksi. Bändille mieluisin näistä käännöksistä lienee ollut "Luumupuu", alkujaan Sonny Boy Williamson II:n "Peach Tree", sillä se pysyi ohjelmistossa loppuun saakka.

Pöykiö lopetti aktiivisen soittamisen 1990-luvun alussa, jolloin Hojasin keikkailu alkoi jäädä vähemmälle. Markku Malkamäen yllättävän kuoleman jälkeen vuonna 2002 Hojas Blues Band esiintyi enää satunnaisesti. Tuolloin kitaristeja korvasivat Magnussonin Acetones-yhtyeessä vaikuttaneet pianisti Pentti Solonen ja kitaristi Kari Karpo, jotka ovat mukana tälläkin äänitteellä. Hojas Blues Bandin viimeinen esiintyminen oli Vesa Walamiehen järjestämällä Myllyblues-festivaalilla Saarijärvellä 21.7.2004. Jo seuraavan vuoden syksynä Kari Vakkuri menehtyi pitkäaikaiseen sairauteen, ja sen myötä Hojas jäi lopullisesti historiaan. Onneksi vielä tämän julkaisun myötä on mahdollista kuulla lähes alkuperäistä Hojas Blues Bandiä elävänä ja yleisön edessä.




The historical meaning of Hojas Blues Band (formed in 1966) is unquestionable. Although it was not the first blues band in Finland, it was however, a trailblazer for the Finnish blues music since the 1960’s – during a time when rock music had barely reached the country. In 1969, the group welcomed aboard a new frontman Sonny Boy Magnusson, the first serious Finnish blues harmonica player who had been widely known for his previous work with Harp (which in fact was very likely the earliest 100% blues band in the land). Hojas Blues Band was captured live for the special radio program at the Yleisradio (Finnish Broadcasting Co.) studio already in the early 1970’s but it wasn’t until the 1980’s when the group eventually made its first actual recordings. Besides an EP in the "Finnish Blues" series released by Blue North Records in 1980, Hojas managed to do only one full-length album "Sekatyömies" released by Polarvox Records in 1983. The band remained active until the early 1990’s when violinist and 2nd guitarist Reijo Pöykiö left the line-up. After the sudden death of guitarist Markku Malkamäki in 2002, Hojas began playing only occasionally with two new members, pianist Pentti Solonen and guitarist Kari Karpo. This crew, also including original bassist Kari Vakkuri and drummer Jorma Vuorinen, were together on stage for the last time at the Myllyblues festival on July 21st 2004. As soon as in the fall of 2005, Vakkuri passed away after a long-term illness – which put an end to the band's existence. Luckily, along with this cd, we have an opportunity to listen to the almost original Hojas Blues Band once more in action!

Honey Aaltonen, Finnish Blues Society

 

Takaisin

 

 

HOJAS BLUES BAND:
LIVE AT MYLLYBLUES