Tapahtuma-arvio: Grand Blues Festival 2024


GRAND BLUES FESTIVAL
Möysän Musaklubi, Lahti 6.4.2024

Keskeisen statuksensa kotimaisessa blueskeväässä jo 2000-luvun alussa vakiinnuttanut Lahden Blues Mafia ry:n Grand Blues -festivaali näytti uuden puheenjohtajansa Ismo Haaviston komennuksessa ja hellässä huomassa olevansa yhä maineensa veroinen laatutapahtuma, jonne kannattaa kevein mielin reissata vaikka kauempaakin.

Napakkana yhden klubi-illan tilaisuutena kekkereiden toteuttaminen ei koidu aatteelliselle yhdistykselle työmäärällisesti tai varsinkaan ekonomisesti kohtuuttoman riskialttiiksi ponnistukseksi. Pitkänäköisesti lahtelaiset ovat kuitenkin satsanneet huolella myös sponsoritoimintaan ja huomioineet tukijoidensa läsnäolon ja viihtyvyyden itse kisapaikalla.

Paikallista osaamista on Grand Bluesissa osattu arvostaa alusta pitäen. Tänä vuonna kimaran avaajana toimi ensikeikallaan ollut kotikaupungin ylpeys Pauli Hauta-aho Experience. Kitaristi-laulaja Hauta-ahon energinen bluesrock-tyyli vahvoine (ja hieman häiritsevänkin kovaäänisine) Hendrix-viboineen kelpasi komeasti yleisölle, mutta kiinnostavimmillaan orkesterin keulahahmo osoitti silti olevansa ulottuvaisena laulajana, jolle materiaalisesti runsaankirjava, pitkälti lainanumeroista sekä muutamista solistin toisen bändin The Blankon kappaleista koostunut ohjelmisto (sisältäen mm. sinisävelisiksi sovitetut Radioheadin The Creepin sekä Britney Spearsin Toxicin) ei vaikuttanut tuottavan vaikeuksia. Kokoonpanon täydensivät urkuri Karri Luhtala, basisti Jykke Tikka sekä rumpali Ukko Haavisto.

Suomessa kymmenisen vuotta asuneen ja ulosantiaan entisestään terävöittäneen Robbie Hillin trio (basisti Matti Vallius ja rumpali Aapo Watanen) oli sekin solakassa kunnossa. Enimmäkseen vanhan liiton Chicago- ja West Coast -pitoiseen settiinsä skottikitaristi-laulaja sai ympättyä mm. Mickey Baker -hengessä instrumentaalina esitetyn Autumn Leavesin, luonteikkaana shufflena tulkitun Howlin’ Wolfin Evilin sekä The Neville Brothersin Congo Squaren.

Hillin volumetasoltaan miellyttävän soittovuoron jälkeen oli aika kääntää styrkkarien namikat takaisin maksimiasentoihin, kun lupaavassa nosteessa oleva espanjalainen kitaristi-laulaja Susan Santos pisti rytmiryhmineen Mössön estradin roihuamaan täydellä liekillä. Viihdyttävä esiintyjä otti kansan omakseen verevällä bluesrockillaan, jonka hän päästi maalin häämöttäessä luisumaan rohkean laskelmoidusti myös punk- ja aikuisrokahtavankin tuotannon pariin. Väsymättömällä riffikädellä sekä mukiinmenevällä lauluäänellä varustettu nainen osoitti joka tapauksessa olleensa kuin kotonaan myös perinteikkäässä bluesmiljöössä.

Pete Hoppula
(julkaistu BN-numerossa 2/2024)

Kuva: Susan Santos  (c) Ville Kujala

Share