Tapahtuma-arvio: Baltic Blues Boogaloo


BALTIC BLUES BOOGALOO
M/S Viking XPRS (Helsinki–Tallinna–Helsinki) 9.3.2024

Blues Newsin ja Viking Linen yhteistyönä järjestämät risteilyt ovat saaneet suuren suosion. Sabluunana jokaiselle tapahtumalle on ollut yhteinen kattoteema, joka vaihtuu aina uuteen. Tällä kertaa se oli blues, jota saimme nauttia kolmen erinomaisen sekä erityylisen bändin soittamana. Musiikkipuolesta vastasivat virolainen Cathouse Radio, pohjoismaista yhteistyötä edustava Knock-out Greg & The Scandinavian Blue Flames sekä Tanskan ylpeys Fried Okra.

Illan aloitti Tarton tornado, kantrilla ja americanalla bluesia maustava Cathouse Radio. Allekirjoittanut oli tutustunut bändiin YouTube-videoiden välityksellä ja niiden perusteella odotukset olivat korkealla. Harpisti-laulaja Alar Kriisa oli varsin originelli tulkitsija eikä rumpali Andres Mikk ollut huono, mutta kitaristi Vilho Meierin panos jäi jotenkin värittömäksi. Eniten bändistä jäi mieleen plektralla Cisse Häkkisen tavoin bassoa pumppaava Madis Fuchs, joka piti langat käsissään ja onnistui potkimaan vauhtia aavistuksen vaisusti soittaneisiin bändikavereihinsa. Loppua kohden meno alkoi maistua molemmin puolin. Illan aika bändi tarjoili meille omien sävellysten lisäksi maukkaat versiot mm. Got My Mojo Workin’– ja Hound Dog -klassikoista.

Toisena lauteille saapui monesti Suomessa vieraillut Fried Okra. Tässä vaiheessa XPRS oli saapunut jo Tallinnaan ja osa yleisöstä poistunut laivalta. Hieman vajaammalle salille esiintyminen ei tuntunut kolmikkoa haittaavan. Vaihtoehtobluesiksi musiikkiaan kutsuva trio sai vankalla kokemuksellaan yleisön lämpenemään. Rumpali Thomas Crawfurd soitti saumattomasti yhteen basisti Anders Wallinin kanssa, joka hoiti tällä kertaa basso-osuudet kitaralla luoden sangen persoonallisen soundin. Kitaristi-laulaja Morten Lunnin soitossa kuului rakkaus Pohjois-Mississippin mäkialueen raakaan ja riisuttuun äänimaailmaan. Omista kappaleista koostuneen setin helmet olivat slidekitaroitu Shove It ja Flatland Groove.

Paras oli jätetty jälleen kerran viimeiseksi. Chicago-bluesin syövereihin meidät johdatti pitkän linjan muusikoista koostuva Knock-Out Greg & The Scandinavian Blue Flames, jonka soittajat ovat varmasti kaikille tuttuja bändistä ja toisesta. Ryhmän suola on ehdottomasti se, että siinä on kaksi kovan luokan kitaristi-harpistia, jotka vaihtavat soittimia tarpeen tullen. Liidilaulusta ja harpusta vastaava Greger Andersson soittaa muutamassa kappaleessa kitaraa, jolloin Tomi Leino saa vuoron siirtyä huuliharpistiksi. Tällä kertaa Leino ei harppua puhaltanut, mutta Anderson tarttui kitaraan pari kertaa ja saimme nauttia kahden ässäkitaristin soitosta. Tuuraavaksi basistiksi saapunut Jaska Prepula oli kovassa vedossa. Rumpali Marcus Anderssonia ei vakiobasistin puuttuminen haitannut, mutta kosketinsoittaja Fredrik von Werder tuntui olevan pikkuriikkisen epävireessä. Illan aikana bändi muisti vanhaa mestaria Sven Zetterbergiä yhden kappaleen verran. Setin tiukin veto oli ehdottomasti Charlie Richin säveltämä Midnite Blues. Kovalla työllä ja taidolla bändi sai jopa muutaman uskalikon parketille tanssimaan. Hyvää ei saada koskaan liikaa, ja yleisö sai vaatimansa encoren: bändi palasi soittamaan vielä muutaman kappaleen.

Ilta oli kaikin puolin loistava. Meno oli messevää eikä äänenpaine noussut missään vaiheessa liian suureksi. Muutama soraääni kuului siitä, kun basso oli miksattu liian pintaan. Allekirjoittanutta asia ei kuitenkaan haitannut.

Riku Metelinen
(julkaistu BN-numerossa 2/2024)

Kuva: Knock-Out Greg  (c) Juha Seila

Share