Levyarvio: Susan Santos


SUSAN SANTOS – Sonora
(omakustanne)

Vuodesta 2010 alkaen levyjä tehnyt espanjalainen Susan Santos on jäänyt jostain syystä huomioimatta Blues Newsissä, mutta nyt on aika korjata tuo asia. Santosia on monissa julkaisuissa kehuttu ja myös Billy F. Gibbons on neitokaista ylistänyt. Eikä herra turhaan ole ylisanoja lausunut, sillä ainakin tämän levyn perusteella Santos on erittäin pätevä kielisoitinten taitaja. Kitaroiden lisäksi hän on soittanut myös levyn banjo-osuudet.

Hot Rod Lady rouheine särökitaroineen pursuaa ZZ Top -vaikutteita. Tone on kuiva ja karu kuin Espanjassa sijaitseva Ciudad Real Central Airport. Pelkkää paahtamista musiikki ei ole, sillä tyylejä löytyy laidasta laitaan. So Long on outlaw-kantria, jazzahtava Have Mercy pystybassoineen voisi olla vaikka Fat Chancen tuotantoa ja Voodoo Wheels on reipas neobilly. Levyä voisi luulla vaikka best of -julkaisuksi.

Call Me Tonight on erittäin rankka, mutta parempaa/pahempaa on vielä tulossa. Let It Ride rosoisine kitaroineen ja rappauksen katosta irrottavine kitarasooloineen on silkkaa murhaa. Voisin sanoa, että se on kuin Black Magic Sixin albumilta lainattu, ja mikäli herrat lainamateriaalia kaipaavat, niin tämä on kuin tehty heille. Slidekitaroitu Snakebite astuu rohkeasti Samantha Fishin tontille. Kuinkahan tiukan version neitokaiset saisivat tästä aikaan yhdessä?

”Sonora” on aivan loistava levy. Ainoa vika on se, että kahdeksan kappaleen ja runsaan puolen tunnin mittaisena se on suoraan sanottuna liian lyhyt. Digialbumia kuunnellessa tuo ei suinkaan ole ongelma, sillä kun pitää repeatin ja shufflen päällä, jokainen kuuntelukerta on erilainen.

Allekirjoittaneen täytyy ehdottomasti tutustua Susan Santosin muuhun tuotantoon. Kaupoista ”Sonoraa” on turha vielä lähteä etsimään, sillä se ilmestyy vasta huhtikuun alkupuolella. Levyä haluavien on joka tapauksessa syytä vierailla Susan Santosin kotisivuilla, josta sen saa tilattua ennakkoon. Toimitusta odotellessa kannattaakin kääntyä striimauspalveluiden puoleen. Niissä Hot Rod Lady on tätä lukiessanne jo kuunneltavissa.

Riku Metelinen
(julkaistu BN-numerossa 1/2024)

Share