ROCKIN’ PARADOX – Let’s Happy Rock And Roll
(Moondog Music MOONCD2201)
Olen vähän jälkijunassa, kun onnittelen Paradoxeja heidän kaksikymppistensä johdosta. Sitä samaa juhlistaa tämä parilla vuodella myöhääntynyt albumi, joka liputtaa myös kitaristi Harri Urjalan 60-vuotismerkkipaalua. Covid-tauti sekoitti pakkaa täälläkin ja albumin julkaisi eri vaiheiden jälkeen uusi kotimainen Moondog Music -labeli. Piakkoin ilmaantuva älppäri tulee olemaan uuden puulaakin ensimmäinen vinyylipitkäsoitto. Kurre Avaron (rummut) ja Mikki Niinivaaran (basso) sekä edellä mainitun Uljalan levytystauko on kestänyt yli kymmenen vuotta ja nyt piiitkä odotus palkitaan ruhtinaallisesti.
”Let’s Happy Rock And Roll” alleviivaa soittamisen ja rokkaamisen ajatonta riemua ja rattoa. Kannen viittaukset Thunderbird-bassoon sekä Ludwig-rumpuihin antavat osviittaa, mikä tälle kaikelle on joskus aikoinaan ollut liikkeelle paneva voima. Viimeistään se kristallisoituu edesmenneen bassomaestro Cisse Häkkisen ”Happy Rock And Roll” -slogania kierrättämällä.
Esikuvat ovat siis selvillä ja ne tunnustetaan. Toki näistä tukeista on veistetty rock & rollia monesti aiemminkin, mutta nyt jätetään murheet narikkaan ja annetaan palaa. Covereita on settiin poimittu yllättäviltäkin tahoilta, ja näin esim. Mello Kings -doowoppumpun Part Of A Foolista tarjotaan ravikompitettuna kunnolla rokkaava kierrätys. Rockabillyvelmu Ray Campi saa osakseen kolmen biisin tribuutin, näistä Sweet Woman Blues on paitsi nätti, myös hyvin herkästi korvaan tarttuva. Hurjakyytinen suoravetostompperi How Can I Get On Top kerää kierroksia ja räpyttää rehvakkaasti. Sack Of Love on silkkaa old school -rockabillyä, raita on turvoksissa hyvää fiilistä ja kunnon lentoa. Countrynestori Hank Williamsin Fool About You napsahtaa Paradoxien käsittelyssä rempseän rock and rollin osastolle. Päätösnumero I Want You Back laukkaa villillä kompilla maaliin ja en nyt heti osaa nimetä originaalia. Oikein mainio oivallus on ollut uudistaa mukaan I Can’t Stand The Nights Alone mystisen rockabillylaulajattaren Kitty Leen ainokaiselta singleltä, joka julkaistiin Rebelin toimesta 1981. Nämä kaksi viimeksi mainittua ovat CD:n bonusraitoja, jotka jäivät kannuun edellisen albumin äänitysten yhteydessä 2010.
Vaan hyvässä terässä on miehistön omatkin sävelkynät olleet. Tästä mainiona esimerkkinä levyn pomppukompilla avaava Lucky You, joka kulkee suorastaan villinä ja nostaa heti kuulijan pulssia. Can’t Hear My Brain rytistää vielä lujempaa ja julman riffin varaan ripustautuneena se on varsinainen täsmärokki. Jäljet johtavat suoraan ja mutkittelematta sylttytehtaalle Happy Rock And Roll -rallin soidessa, kunnon runttua ja hyvää meininkiä startista maaliin saakka. Jytinä yltyy julmaksi Lost & Foundilla, jota iso kitarariffi käskyttää. Instru-shuffle Tres Paradoxalez liikkuu lujaa ja vie kuulijansa rajaseudun maisemiin.
Paradoxien toiminnalle ominaista on aina ollut myös vahva melodisuus, tämä pätee myös silloin, kun kyseessä ovat hurjapäiset vauhtipalat. Levy ei kuitenkaan sisällä pelkkää kaahausta, vaan hengähdyspaikkojakin on. Tyylikässävelisestä Long Neck Goosesta voi poimia niin halutessaan, vaikka vähän iskelmää, ja rautalankaa sitten taas enemmän. Toinen herkistely You Don’t Care About Me on vielä mojovampi osuma, biisi on kaunis kuin mikä ja rautalanka sekä iskelmä soivat soljuvasti rinnakkain.
Rockin’ Paradoxien uutuusalbumi ansaitsee itsestään selvästi paikkansa Vuoden parhaat -listalta, ja muutenkin on todettava, että kotimainen rock and roll on ollut kovassa tikissä vuonna 2022.
Mikke Nöjd
(julkaistu BN-numerossa 6/2022)
