THE LOWDOWN SAINTS – Hit Me Hard
(BigT Entertainment 001)
Tommy Mobergin uusi korona-aikana syntynyt The Lowdown Saints julkaisi syyskuussa 2021 debyytti-CD:n BigT Entertainment -merkillä. Tommy hoitaa laulun ja rummut, lisäksi mukana on kaksi nuorta kitaristia, Hannes Mellberg ja Felix Mathiessen sekä Karl Ivert kontrabassossa ja taustalaulussa. Bändi soittaa bluesia ja rokkaavaa rhythm’n’bluesia, ja on hionut settiään Tukholman klubeissa ja bluesjameissa.
Vierailevia muusikoita on otettu mukaan sopivasti värittämään kokonaisuutta. Torbjörn Eliasson soittaa pianoa hienosti seitsemällä raidalla, urkuja kahdella ja tenori- ja baritonifonia kolmella kappaleella. Panoksensa ansiosta hän on kuin bändin viides jäsen. Daniel Kordelius soittaa slidekitaraa kahdella esityksellä ja myös laulaa niistä toisella, Hound Dog Taylorin Take Fivella. Kappale Can’t Save A Dollar on torvisovituksineen tyyliltään vanhaa rhythm’n’bluesia, johon Kordeliuksen slidekitara tuo oman lisäsäväyksensä.
Bobby Blandin Don’t Want No Woman aloittaa CD:n vakuuttavasti. Levyn nimikappale Hit Me Hard on Teksas-bluesin ja ruotsalaissäveltäjien yllättävän rokkaava popkappale. Mobergin omalla I’m Not Lying’illa saavat bändin kitaristit osoittaa taitojaan. Jimmy McCracklinin vanha sotaratsu Georgia Slop toimii komeasti piano- ja fonisovituksin. Pat Boyackin Can’t You See -kappaleen Tommy laulaa vakuuttavasti kitaran ja urkujen vuoropuhelun myötäillessä. Anson Funderburghin ja Sam Myersin Black Top -levymerkille levyttämää ja heidän tunnetuksi tekemäänsä A Man Needs His Lovingia voi kuvailla svengaavaksi Teksas-shuffleksi, jossa kitara on pääosassa ja Tommyn laulutulkinta vakuuttava. Tommyn omassa Long Long Gone -kappaleessa soittaa huuliharppua Kent Erik Thorvaldsen jakaen soolospotin kitaran kanssa. Tomi Leino vierailee Willie Loven bluesissa Take It Easy ja kuulostaa hyvältä kuten aina.
Tommy laulaa vakuuttavasti kautta koko levyn. Lainakappaleet eivät ole tutuimmasta päästä eli niiden etsimisessä ja valinnassa on nähty vaivaa. Niitä on löytynyt mm. levy-yhtiöiden 80–90-lukujen katalogeista. Kappaleiden tyyli ja tempo vaihtelevat kiitettävästi ja bändi soittaa energisesti. Erona Tommyn muihin bändeihin, Tommy soittaa nyt rumpuja ja laulaa taattuun tyyliinsä. Tyylillisesti levyllä liikutaan Länsirannikon jump-r’n’b:stä Chicagon perinteiseen shuffle-poljentoon. Voin kuvitella ”BigT:n” piiskaavan ryhmäänsä keikoilla rumpujensa takaa, huumoria sisältäviä välispiikkejä unohtamatta. Ehkä täällä Härmässäkin pian – hoppas…
Kari Kempas
(julkaistu BN-numerossa 3/2022)
