HI-SPEED ROCKETS – Turn Back The Time
(Bluelight BLR 33235 1/33235 2)
Jo oli aikakin – vai kääntyivätkö vain kellot yllättäen odotettua kauemmas menneisyyteen? Oli miten oli, useamman vuoden kotimaista keikoilla käyvää väestöä menestyksellä kosiskellut Hi-Speed Rockets on vihdoin saanut julkaistua ensimmäisen virallisen kokopitkän studioäänitteensä.
Pop-listoja hallinnutta ja ”suuren yleisön” tuntemaa Aikakonetta huomattavasti pidempään rockabilly-yhtyeessä Blue Session vaikuttanut Alex Ojasti on tiedetty erääksi maan pystyvimmäksi 1950-lukuisen musiikin tulkitsijaksi. Siksi hyvän tovin ajatustyön alla ollut mutta lopulta ainoastaan kolmessa sessiopäivässä Tomi Leinon analogipurkittamolla huhtikuussa 2023 viimeistelty julkaisu ei tuota kuulijalleen vähäisintäkään pettymystä. Kitaraa nykyisessä kokoonpanossa soittaa tasavallan työllistetyimpiin kepittäjiimme lukeutuva Antti ”Gona” Lehtinen, kontrabassoa Janne Anttonen ja rumpuja Harri Kunnas (myös ex-Blue Session). Neljän herran yhteenlaskettu bändikokemus ylittää pyyhkäisemällä 150 vuoden rajapyykin.
Lähelle huippuaan jo tässä vaiheessa hioutuneen yleissoundinsa ohella Hi-Speed Rockets esittelee hienon otannan sekä historian hämäristä kähvellettyjä että omaa perua olevia, tasaveroisesti koko köörin nimiin merkittyjä kappaleita. Niistä levyn käynnistäjäksi valittu Weeping Heart antaa albumille vielä hieman kliseisen fiftarinostalgiastartin, mutta ralli petraa juoksuaan säe säkeeltä, erityisesti läpi kiekon toinen toistaan tyylikkäämpiä sooloja soittimestaan taikovan Lehtisen ansiosta. Ojastin kantava ääni myötäilee erityisen täyteläisesti jylhän mollihölkän Ghost Train säveliä. Esitys saattaa hyvinkin olla yksi 2020-luvun onnistuneimmista lajityypissään. Angelo Badalamenti -tuotantoa henkivällä baritonikitaralla sivelty kaihoisa balladi Turn Back The Time taas tekee saman tempun seesteisemmissä tunnelmissa – eikä rinnastus esimerkiksi James Intveldin takavuosien countryteoksiin liene lainkaan kohtuuton. Persoonallinen Green Emerald Eyes ottaa lähikontaktia gypsy swing -sävyineen ja harkittuine kaihosointuineen Wayne Walkerin usein coveroidun All I Can Do Is Cry’n tai kenties vaikkapa Johnny Burnetten omaleimaisimpien 1950- ja 1960-lukujen taitteen sävellysten kanssa. Vastaavasti levyn CD-painokselle sisältyvä Dragged Into liittää vaikutinperheeseen paitsi Gene Vincentin ja Blue Caps -yhtyeen ”Cliff Gallup -kauden” äänitteet, myös 1980-luvun alussa samoilla apajilla viihtyneet brittibändit kuten The Blue Catsin ja Dave Phillips & The Hot Rod Gangin (Bluelightin härnäävään tapaan julkaisun LP- ja CD-versiot poikkeavat toisistaan kahden raidan mitalla: CD:llä kuullaan ”bonuksena” myös toinen oma kappale Man Of Steel, LP:llä puolestaan kaksi coveria, Gene Summersin Fancy Dan ja Elviksen Viva Las Vegas).
Lainavalinnoissa riittää huomioitavaa muutenkin. Huippukitaristi Phil Baughin ja laulaja Vern Stovallin 1960-luvun puolivälissä levyttämällä Lonesome Joe From Kokomolla Gona Lehtinen saa jälleen mahdollisuuden näyttää kykyjään esikuvansa jäljillä country- ja rockabillypikkauksen harmaalla vyöhykkeellä. Yhtä väkivarmoin rokkaavin ottein Hi-Speed Rockets antaa uskontunnustukset myös Billy Brownin vuoden 1961 alkuperäistekeleelle Look Out Heart (Here Comes Love), Ronnie Dawsonin bravuurina parhaiten tunnetulle ja nyt jump-sävyisemmän versioinnin saavalle luunkalistelurallille Rockin’ Bones sekä yhtyeen liikkeitä pyhän alttarin takaa tiiviisti tarkkailevan ykkösidolin Buddy Hollyn bluesahtavalle Don’t Come Back Knockin’ille. Aikamatkailu taitaa loppujen lopuksi olla jo todellisuutta, tällaisiin nopeuksiin viritetyn raketin kyydissä ainakin.
Pete Hoppula
(julkaistu BN-numerossa 5/2023)
