HANNA HUSH – Years
(Jungle TCB-9494LP/TCB-9494CD)
Esiintyjä-alter egonsa mukaan ristittyä samannimistä yhtyettä jo useamman vuoden ajan luotsannut Hanna Hush saattaa olla ”albumiartistina” tulokassarjalainen, mutta musiikin parissa työskentely tarkoittaa useimmiten paljon muutakin kuin pelkkää levytysstudioissa pakertamista. Kouluttautunut nainen on viihtynyt alalla 2000-luvun alkupuolelta lähtien mm. opettajan tehtävissä. Ammattipätevyydestä ei taatusti ole ollut harmia debyyttijulkaisunkaan kohdalla, vaikka ”arki-Hannan” ilmaisutyyli todennäköisesti hänen rokkaavasta viikonloppuversiostaan rahtusen verran poikkeaakin. Ellei muuta, se on antanut hänelle kunnianhimoa sekä kykyä toteuttaa itseään täysipainoisena, oman materiaalinsa säveltävänä ja sanoittavana individuaalina.
Hush on laatinut kaikki uutuuslevynsä 12 kappaletta sekä kirjoittanut niihin sovitukset yhdessä kokeneiden bändikollegoidensa kanssa. Kitaraa yhtyeessä soittaa mm. Hustle Fuzzissa ja Kallio Calibrossa ansioitunut Henri Jokinen, basisti Juha Kujanen tunnetaan entuudestaan esim. psychobillykokoonpanoista The Cellar Beasts ja Cosmic Cockfish Jukebox, rumpali Ville Ilmari Niska taas vaikuttaa nykyisin myös skaryhmä The Treasure Islandersissa. Albumin sisällöstä neljä on ilmestynyt aiemmin digialustoilla bändin omakustanteisina sinkkuina. Julkaisudiili laajat kansainväliset jakelulonkerot omaavan Jungle Recordsin kanssa on kuitenkin sille merkittävä steppi eteenpäin ja kohti jopa globaaleja markkinoita.
Hanna Hushin musiikki on hallitsevissa määrin nopeatempoista ja melodista neobillyä, jota väritetään onnistuneesti ennen kaikkea country-orientoituneella kitaroinnilla. Henri Jokinen monipuolisena kielisoitinmaestrona onkin mies paikallaan hyödyntäessään eri genreistä ammennettuja vahvuuksiaan. Esimerkiksi tunteikas Three Steps To Heaven saa huomattavaa lisäsyvyyttä verkkaisesta kitarapikkailusta sekä kohtalokkaista mollivoimasoinnuista, rockabillyraidalle Hitchhike taas on tarttunut pehmentävänä elementtinä retroswing-luonnetta, jota myös hetkittäin korostavat Hannan päällekkäisäänitetyt stemmalauluosuudet. Kiireettömällä countryballadilla Find Me Again solistin ei sitä vastoin tarvitse laulaa kilpaa itsensä kanssa vaan duettokumppaniksi on nyt valjastettu omalla tyylillisellä mukavuusalueellaan operoiva ruotsalaisen Fatboyn miehekäsääninen Thomas Pareigis. Onnistuneita slovareita ovat myös bluegrass-kuorrutteen saanut nimiesitys Years, tyylikkään bluestunnelmainen City Lights sekä Jarkko Henrik Viinamäen taustavokalisoinnilla rikastutettu Healing, jonka utuinen toteutustapa ja sävelrakenne tuovat aika ajoin mieleen The Munsons -duon radiohitiksikin taannoin nousseen coverin ZZ Topin Rough Boysta.
Hushin herkkyyteen taipuvaiset tulkinnat oikeastaan muodostuvat levyn positiivisimmiksi yllätyksiksi ja ohittavat siten kiinnostavuudeltaan valtaosan niiden rinnalle katetuista tavanomaisista rockabillyesityksistä. Artisti, jonka äänen intensiivisempään puoleen monet kuulijat ovat luultavasti saaneet ensikosketuksen Rebound-yhtyeen parin vuoden takaiselta kehutulta ”Riva!”-pitkäsoitolta ja etenkin sen tulisesti täyttä huutoa fiitatulta Piruparka-kappaleelta, näyttää itse asiassa löytäneen sykkeeltään merkittävästi verkkaisemmasta andante-koulukunnasta toisen yhtä lailla luonteelleen sopivan erityisosaamisalueen.
Pete Hoppula
(julkaistu BN-numerossa 5/2023)
