COLIN JAMES – Open Road
(Stony Plain SPLP/SPCD 1434)
Kanadalainen Colin James on miehen ikään ehtinyt blueskitaristi, joka on tehnyt levyjä 80-luvun lopulta lähtien. Mikäli en ihan väärin muista, hän on uransa aikana ehtinyt julkaista varmaan 20 albumia. Olen seurannut hänen tekemisiään joskus aktiivisemmin ja joskus taas vähemmän aktiivisesti. Pitkästä urastaan huolimatta herra on saanut aika vähän palstatilaa lehtemme sivuilla. Mielestäni monet hänen levyistään ovat olleet ihan laadukkaita, mutta syyttä suotta eli aivan aiheetta olen niitä arvioimatta jättänyt. Pari vuotta takaperin ilmestynyt ”Miles To Go” oli varsin vahva näyte Jamesin taidoista, mutta syksyllä ilmestynyt digijulkaisu Down On The Bottom, Bob Dylanin arkistojen aarteita levyttäneen New Basement Tapesin ”Lost In The River” -albumilta poimittu sävelmä oli aivan jäätävän hyvä veto. Siltä istumalta otin yhteyttä Collin Jamesin taustajoukkoihin ja tiedustelin tulevan levyn ilmestymisajankohtaa, joka olikin sopivasti lehden ilmestymisaikataulua ajatellen marraskuun alussa.
Tony Joe Whiten kirjoittama dobrolla ryyditetty As The Crow Flies on saanut reippaan energisellä kitarasoololla varustetun sovituksen. Vaikka olen aina liputtanut Rory Gallagherin version puolesta, niin James saa aikaan niin vakuuttavaa jälkeä, että valtakunnassa kuningas on vaihtunut. Yksi Stevie Ray Vaughanin lempikappaleistani Change It on sekin kokenut päivityksen ja versio on vähintään yhtä hyvä kuin alkuperäinen, ellei peräti tuuman verran parempi. Down On The Bottomin lisäksi levyltä löytyy toinen Dylan-raita, slidekitaroitu It Takes A Lot To Laugh, It Takes A Train To Cry. Sovitus on saattanut saada vaikutteita Steve Earlen versiosta, joskin Jamesin luenta on nopeampi.
Colin Lindenin ”Raised By Wolves” -levyltä löydetty Raising River tulkitaan alkuperäisen hengessä. Helkkyvien kitaroiden sävyttämä, kauniin melodian omaava Heaven Knows Your Name on levyn melodisinta antia. Tässä tehdään selkeää crossoveria, sillä sävellys on kanadalaisen folk-rock/alternative-countrybändin Blackie & The Rodeo Kingsin ohjelmistosta. James laulaa kappaleen todella hienosti.
Otis Rushin parhaimmistoon kuuluva It Takes Time on monien mielestä coveroitu jo tarpeeksi. Olin aluksi samaa mieltä, mutta kuunneltuani kappaleen jouduin kääntämään takkini, sillä rankan bluesharpun ja torvien tukemana versio puolustaa paikkaansa kunnialla. Leave This House on vanha kunnon nihkeä räkä, joka sisältää lennokasta kitarointia.
Mielenkiintoista on, että myös Colin James on Joanne Shaw Taylorin tavoin tarttunut Albert Kingin Can’t You See What You Are Doing To Me -sävelmään. En lähde arpomaan kumpi tulkinta on parempi, sillä pidän molemmista paljon. Viimeisenä oleva There’s A Fire tarjoilee tiukkaa kitarointia ja James sukeltaa syvemmälle sinisten sävelien syvyyksiin kuin koskaan aikaisemmin.
Tämä on varsinainen ”Greatest Hits” -tuote. Colin James on valinnut nipun hienoja kappaleita, jotka hän on versioinut lämmöllä ja tunteella. Hyvää blueslevyä ei tietenkään tehdä pelkästään hyvillä sävellyksillä, myös soiton täytyy kulkea. Mitä muuta tähän voisi sanoa kuin että tässä on yksi vuoden parhaista julkaisuista ja ehdottomasti Colin Jamesin paras albumi.
Riku Metelinen
(julkaistu BN-numerossa 6/2021)
