CEDRIC BURNSIDE – I Be Trying
(Single Lock SL052)
Pohjois-Mississippin suvuissa musiikkigeenit tunnetusti siirtyvät polvesta toiseen. Legendaarisen R.L. Burnsiden pojanpoika ja Calvin Jacksonin poika, rumpali-kitaristi Cedric Burnside ei ole hänkään jättänyt ohjaamatta perintöään seuraavalle Burnsiden vuosikerralle, tyttärensä Potrika Burnside kun on mukana nimikappaleen stemmalaulajana tällä artistin viimeisimmällä, Memphisin kuululla Royal-studiolla sekä osittain indieyhtiö Single Lockin omassa äänittämössä Florencessa, Alabamassa purkitetulla julkaisulla.
Albumi saattaa ensin yllättää tyypilliseen Hill Country blues- tai Fat Possum -ilmaisuun varautuneen kuulijan: akustinen avaus The World Can Be So Cold näyttää laajentaneen Burnsiden laidunaluetta melkoisesti. Hän laulaa omaa käsialaa olevan americanafolk-kappaleen sävykkäästi, tuoden hallitusti esiin ulottuvaista ääniskaalaansa. Vastaavanlaista venymiskykyä hän osoittaa melodiakuluiltaan niin ikään odotettua kiemuraisemmalla ikuisen rakkauden perään kuuluttavalla päätösnumerolla Love You Forever.
Juuriaan Burnside ei silti ole unohtanut, päin vastoin, huomattava osa albumista vietetään yhä ”standardin” mukaisissa, joskin hitusen kohti nykypäivää tuoduissa pohjoismississippiläisissä bluestunnelmissa. Muun muassa kaksi Luther Dickinsonin slidekitarallaan lujittamaa raskasajoista esitystä, jumalallisen väliintulon tarpeesta julistava Step In ja Keep On Pushing sekä minimalistisena hitaana boogiena soljuva You Really Love Me eivät jätä sillä saralla mitään epäilyksien varaan. Purevaa kitara-rummut -pohjaista pikahypnoosia tarjoavat myös käskymuotoiset Gotta Look Out sekä Get Down. Ensiksi mainittu pelottelee, että ”käärme edessäsi nurmikolla voi purra, ellet pidä huolta itsestäsi”, jälkimmäinen taas taitaa lähinnä kehottaa hyppäämään tanssilattialle ja pitämään lystiä.
Burnside pääsee väläyttämään levyllä kitaristin taitojaan, mutta on hän säilyttänyt kelpo tatsin ensimmäiseen pääinstrumenttiinsa rumpuihinkin. Ne hän ottaa työkalukseen kuudella uralla, muutoin rytminpidosta vastaa Reed Watson. Varsinaista bassoa ei tallenteilla kuulla kuin bluesrokahtavalla Pretty Flowersilla, Alabama Shakes -yhtyeen Zac Cockrellin liittyessä sen ajaksi täydentämään soittajistoa.
Kahta tempperamenttisella tavalla tulkittua lainaa (akustisella kitaralla soolona esitetty R.L. Burnsiden Bird Without A Feather sekä Junior Kimbroughin Hands Off That Girl) lukuun ottamatta Burnside keskittyy omiin sävellyksiinsä. Etenkään radioystävällisemmän I Be Tryingin kohdalla vertailut North Mississippi Allstarsin suuntaan eivät ole tyystin umpimetsästä kaivettuja. Nimiteoksella kuullaan myös bluespuitteissa niinkin eksoottista vempainta kuin Caleb Elliottin soittamaa selloa.
Cedric Burnsiden levytysura on kantanut kohti universaalia läpimurtoa vakain askelin vuodesta 2007 lähtien, ensin Lightnin’ Malcolmin aisaparina mm. Delta Groove -merkin artistina, kimpassa Bernard Allisonin kanssa, perhehankkeessa Burnside Exploration sekä 2010-luvulla Cedric Burnside Project -nimisenä kokoonpanona. Varsinaisen soolotuotantonsa hän sai käyntiin Single Lockin julkaisemalla albumilla ”Benton County Relic” vuonna 2018. Studiopelimannina Cedricin talenttia ovat päässeet hyödyntämään paitsi sukulaiset (mukaan lukien R.L. Burnside, jonka Fat Possum -kiekoilla hän musisoi vuodesta 1997 alkaen), myös lukemattomat muut artistit Jimmy Buffettista Janiva Magnessiin. Pelkällä harmaasävyisellä kansivalokuvalla varustettu ”I Be Trying” saattaa silti aluksi heittää tekstittömän layoutinsa johdosta ilmaan joukon epäileviä kysymyksiä. Maestro levyn takana kuitenkin antaa kasvukulmiensa traditionvaalijoiden lopulta huokaista helpotuksesta: sekä Hill Country -bluesin että Burnside-klaanin tulevaisuus lepää edelleen osaavissa, luotettavissa ja ymmärtäväisesti omassa ajassaan elävissä näpeissä.
Pete Hoppula
(julkaistu BN-numerossa 1/2022)
