BOB CORRITORE & FRIENDS – High Rise Blues
(Southwest Musical Arts Foundation SWMAF 25)
Niinpä niin, näyttää vahvasti siltä, ettei uutta Blues Newsia ilman uutta Bob Corritore -vetoista CD:tä. Tapasin Bob-ystäväni hiljattain, toukokuun lopussa Mönsteråsin 30-vuotisjuhlabluesfestarilla ja kyselin mieheltä, kuinka laaja hänen ehtymättömältä vaikuttava “Bob Corritore’s Vaults” -bluesäänitearkistonsa mahtaakaan olla. Bobin lakoninen vastaus oli, jotta “kyllä noita äänitteitä holveissani vielä piisaa vaikka kuinka paljon”. Itse asiassa tuoreeltaan on markkinoille juuri tullut tai tulossa lisäksi ainakin kaksi uutta CD:tä hänen nimissään.
Tämänkertainen massiivisen kerrostalon (“high rise”) kokoinen CD-kooste pitää sisällään kaikkiaan 14 tyylipuhdasta ja -uskollista Chicago-blues -raitaa. Albumin bluessisältö on arviointiskaalaa nollasta kymppiin käyttäen täydet 10/10. Äänitykset on säilötty Bobin syviin holveihin pitkällä 30 vuoden aikajänteellä, 1992–2022, ja ne kaikki ovat ennenjulkaisemattomia. Valitettavasti kansipahvissa ei kerrota tarkempia äänitysajankohtia, mutta kahta lukuun ottamatta ne kaikki on taltioitu Arizonan Phoenixissa ja/tai Tempessä.
Sisältö ei sinällään ole uutta ja maailman kirjoja sekoittavaa, onpahan vaan pahuksen hyvin toteutettua ja juuri sitä itseään, esittäjinään Chicago-bluesin ehtaa kermaa. En arvaa ruveta kuvaamaan koko albumin sisältöä yksityiskohtaisesti, koska siitä kertyisi luvattoman laaja kehuskelujen odysseia. Haluan kuitenkin listata tähän levyn solistit luettelonomaisesti: Jimmy Rogers – Magic Slim – Chico Chism – Koko Taylor – Eddie Taylor Jr. – Sam Lay – John Primer – Pinetop Perkins – Bo Diddley – John Brim – Willie “Big Eyes” Smith – Eddy Clearwater – Lil’ Ed Williams. Tuon perusteella uskon kaikkien syvällisten bluesdiggareiden käsittävän mistä on kyse.
Yhteisenä nimittäjänä albumilla on luonnollisesti, itseoikeutetusti ja totta kai kaikilla 14 raidalla maestro Bob Corritore huuliharppuineen. Taustamuusikoita on tällä kertaa peräti kolmisenkymmentä ja ihan vain lyhykäisenä, osittaisena nimilistana pianistit Henry Grey ja Bob Riedy, kitaristit Luther Tucker, Bob Margolin, Billy Flynn ja Johnny Rapp. Erityisesti huippukitaristi Tuckerin huikeaa, helmeilevää kitarointia on ilo kuunnella rumpali Chico Chismin esittämällä CD:n nimikappaleella. Levyn basistien kermaa edustavat Calvin “Fuzz” Jones sekä Bob “I Am The Blues” Stroger, joka yhä edelleen tänä päivänä, 92-vuotiaana, kiertää esiintymislavoilla ympäri maailman. Uskomaton ukkeli.
Lopuksi tyydyn julkituomaan, että CD on hiljattain valittu tuoreen Soul Bag -lehden parhaaksi uudeksi julkaisuksi. Lisähehkutuksena CD on noussut pikavauhtia iTunesin “Top 40 U.S. Blues Albums” -soittolistan kakkossijalle. Tämä riittänee vahvaksi hankintasuositukseksi…
Pertti Nurmi
(julkaistu BN-numerossa 3/2023)
