THE BLUE NOTES – Canned Beat
(BLNTS 00002, omakustanne)
Seinäjoelta tulevan The Blue Notesin tarina alkoi 1970-luvun lopulla, kun rockabillyn ja rock and rollin villit boomivuodet elivät kukoistustaan. Välillä yhtye piti pitkän tauon, kunnes kymmenisen vuotta sitten rockaamisen halu heräsi uudestaan. Sittemmin ei olla pausseja pidetty ja tämä täyspitkä albumi on porukan ensimmäinen julkaisu.
Sekä omaa että lainattua materiaalia sekoitteleva kokonaisuus on onnistunut ja se… rockaa! Makupalana avauksen Eddie Cochran -klassikko Twenty Flight Rock sätkii rivakasti ja on kaikin puolin riehakas. Little Richardin Lucille tulee lujaa, versio on suorastaan vimmainen ja raita jytistää hyvin. Ikiaikainen tielaulu Route 66 sotkee keskenään iloisesti rockerointia ja makoisia swing jazz -mausteita. Chuck Berryn Around And Around ei anna armoa sekään, vaan tippuu tiukalla tempolla. Jotenkin luennassa on mukana Dr Feelgoodin henkeä. Tiukasti tampattu vankilateema Folsom Prison Blues todellakin rockaa ja rollaa. Ray Charlesin Hallelujah I Love Her So -siivun alkuun on asemoitu blueshenkinen hämäysstartti, jonka jälkeen tapahtuu hyvillä fiiliksillä liukuma tämän klassikon teemoihin.
Omia biisejä on liki puolet ja näistä Gretschbilly on villitempoinen irrottelurocker. Kitaralle annetaan kunnolla kyytiä, kuten nimestäkin voi päätellä. Troublemakerin tahdissa asemoidaan stetsonit otsalle ja rokataan rennosti country & western -fiiliksissä. Jos lisää vauhtia tahtoo, niin We Gonna Rock ampaisee eetteriin villisti vatkaavana jumppina, tästä on lystinpidossa kyse. Muuta materiaalia neohenkisempi Reno Short putoaa stomppikompilla, muttei riko nopeusennätyksiä. Vahvan, tummasävyisen tunnelman omaava biisi on tehty erään bändiä lähellä olleen henkilön muistolle. Päätös Working Man Blues on tänttäränttää, joka etsii ja myös löytää bluesin ja rock and rollin saumakohtia liimaten niistä makoisan keitoksen.
Eikun tanssikengät liikkeelle, täällä on bileet!
Mikke Nöjd
(julkaistu BN-numerossa 1/2020)
