Levyarvio: Andrew Alli


ANDREW ALLI – Hard Workin’ Man
(EllerSoul ER20201)

Tällä kertaa arviolevypinon päällimmäisenä oli tuoretta harppubluesia tarjoileva Andrew Alli. Artisti kiinnostui musiikista kuultuaan katusoittajan puhkuvan harppua ja siltä seisomalta hän käveli läheisen soitinliikkeen ovesta sisään, osti itselleen harpun ja alkoi harjoitella soittamista. Rakkaussuhde bluesiin syttyi jo alkumetreillä, ja Alli kahlasi läpi monien huippuharpistien, kuten Big Walter Hortonin, Little Walterin, Sonny Boy Williamsonin ja Junior Wellsin levyjä.

”Hard Workin’ Man” sisältää tusinan verran kappaleita, joista suurin osa on omaa tuotantoa. Kierrätysraitoja on kolme: George Harmonica Smithin Good Things, Big Walter Hortonin Walter’s Sun sekä Little Walterin One More Chance. En lähde lainakappaleita vertailemaan alkuperäisiin, sillä Alli hoitaa homman mielestäni riittävän hyvin. Kolmikosta Good Things on eniten mieleeni. Moni Allin omista sävellyksistä on instrumentaaleja, mikä todennäköisesti miellyttää kaikkia nykyisiä ja tulevia harpisteja. Mielestäni levyn ehdoton ässäpari on räväkkä instrumentaali Aa Boogie, joka on täynnä rankkaa tuuttausta alusta loppuun asti ja päätösraita So Long.

Kansi on kaikkea muuta kuin myyvä ja siihen olisi pitänyt kiinnittää hiukan enemmän huomiota. Siitä huolimatta itse levy on hyvä, etten sanoisi jopa loistava. Harpussa on mukavasti säröä ja vaikka esikuvat on kuultavissa, niin omaa näkemystä löytyy riittävästi. Alli saa näinkin nostalgisista palikoista kasatun levyn kuulostamaan mukavan tuoreelta. Harppubluesin ystävien on syytä jättää Carey Bellin sekä James Cottonin levyt hetkeksi jäähylle ja kuunnella, kuinka homma tänä päivänä toteutetaan.

Riku Metelinen
(julkaistu BN-numerossa 5/2020)

Share