levyarvio: Altered Five Blues Band


ALTERED FIVE BLUES BAND – Holler If You Hear Me
(Blind Pig BPCD 5173)

Princen ja Minni Hiiren kotikaupungista Minneapolisista tuleva Altered Five Blues Band on julkaissut kuudennen albuminsa. ”Holler If You Hear Me” kulkee kolmen menestysalbumin ”Cryin’ Mercy” (International Blues Challenge -voittaja 2015), ”Charmed & Dangerous” (Independent Music Awards- sekä Wisconsin Music Awards -voittaja 2018) ja “Ten Thousand Watts” (Billboardin Blues-listan Top 10 -albumi 2019) jalanjäljissä.

Bändin muodostavat laulaja Jeff Taylor, kitaristi Jeff Schroedl, basisti Mark Solveson, rumpali Alan Arber sekä kosketinsoittaja Raymond Tevich. Harpistia bändissä ei ole, mutta viisikkoa avustamaan on studioon pyydetty ässäharpisti Jason Ricci, joka soittaa viidellä raidalla.

Sävellyksistä vastaa Jeff Schroedl, joko yksin tai bändikavereiden avustamana. Tuottajan pallilla istunut Tom Hambridge on tarjonnut myös hiukan vetoapua. Jason Riccin harpun avustamalla nimiraidalla on tunnelma heti katossa, tanssijalka alkaa väpättää ja kuvitteellinen takatukka heilua. Hiukan verkkaisempaa menoa tarjoilee Guilty Of A Good, jonka Schroedl ja Taylor aloittavat kaksistaan. Hetken luulen sen olevan heidän duettonsa, sillä vasta minuutin jälkeen muu bändi hyppää mukaan. Riffissä on jotain kovin tutunkuuloista, ja kahvikupin mittaisen tuumaustauon jälkeen muistin, että kyseessä on Joe Bonamassan Bridge To Better Days, jonka melodiaa ovat käyneet lainaamassa. Ei ole vai? Selvä, rosiksessa tavataan! If You Go Away (She Might Come Back) on pikajunan nopeudella etenevä menopala, jossa Schroedl tarjoilee näkemyksensä siihen, kuka on kulmakunnan nopein kitaristi ja Ricci myötäilee menoa harpullaan. Rankka In The Name Of No Good sisältää tiukkaa Hammond-lurittelua, jota tuetaan ärhäkällä kitaralla. Levyn sinisintä antia on hiukan I Need Your Love So Badin kuuloinen Holding On With One Hand. Funkblues, klavinetilla teurastettu Fifteen Minutes Of Blame on levyn vähiten miellyttävä sävellys, jonka tarpeellisuudesta en ole kovin varma. Lopputulosta sen mukana olo ei paranna, eikä poisjääminenkään olisi huonontanut, ehkä päinvastoin. Mene ja tiedä. Big Shout Out on kunnianosoitus vanhoille mestareille. Kappale käy kolmessa minuutissa läpi lähes koko bluesin historian. Schroedl tarjoilee B.B. King -tyylistä kitarointia ja Ricci parasta osaamistaan.

Kuunneltuani levyn kertaalleen läpi olin vakuuttunut siitä, että tämä olisi tyrkyllä vuoden parhaiden joukkoon. Ongelma on vain se, että lähes jokainen tänä vuonna arvostelemani albumi kuuluisi vuoden parhaiden listalle, jonne kaikki eivät tietenkään mahdu. Entä miten käy Altered Five Blues Bandin? No, ei juonipaljastuksia, lukekaa sitten, kun listat julkaistaan. Sitä ennen laitetaan ”Holler If You Hear Me” soimaan vielä (muutaman) kerran.

Riku Metelinen
(julkaistu BN-numerossa 5/2021)

Share