Levyarvio: We Shall All Be Reunited


eri esittäjiä – We Shall All Be Reunited: Revisiting The Bristol Sessions
(Bear Family BCD 17582)

Vuosina 1927 ja -28 amerikkalainen tuottaja Ralph Peer äänitti Tennesseen ja Virginian rajalla sijaitsevassa Bristolin kaupungissa suuren määrän erilaisia kansanomaisia musiikkiesityksiä. Ne eivät suinkaan olleet sikäläisen country & westernin varhaisimpia tallenteita, koska sellaisia oli tehty ainakin jo vuodesta 1921 alkaen. Kyse ei myöskään ollut kantrin aivan ensimmäisistä suurmenestyksistä, koska v. -24 oopperalaulaja Marion Try Slaughter alias Vernon Dalhart oli levyttänyt miljoonamyyntiin yltäneet laulut Wreck Of The Old 97 & The Prisoner’s Song. Noiden Bristol-sessioiden merkittävimmäksi anniksi on mainittu kaksi seikkaa. Ensinnäkin ne toivat esille lukuisia kyvykkäitä kansantaiteilijoita, kuten varsinkin The Carter Family ja Jimmy Rodgers. Ja toiseksi Ralph Peer otti käyttöön uuden tavan maksaa artisteille paitsi kertaluonteisia levytyspalkkioita niin myös myynnin perusteella määräytyviä rojalteja.

Aikojen kuluessa Bristol-äänitteitä on julkaistu runsain määrin ja monin painoksin. Kaikkein laajamittaisimmassa muodossa ne ilmestyivät v. 2011, kun saksalainen Bear Family toi markkinoille peräti viiden cd:n laajuisen ja nimellä ”The Big Bang Of Country Music” varustetun boxin. Miksi sitten enää on tarvetta painattaa samaa tavaraa vain yhden kiekon kokoisessa supistetussa muodossa? Arvelen, että kysymyksessä on suurelta osin nykyisin monikansallisen Sony Musicin kanssa yhteistyötä tekevän Bear Familyn markkinointikeino, millä pyritään lisäämään tuon komean laatikon kysyntää. Siihen suuntaan viittaa myös koosteen sisällön sijoittelu, mikä ei suinkaan perustu aikajärjestykseen tai mihinkään muuhunkaan loogiseen ratkaisuun. Ensimmäiseksi on nimittäin pantu Ernest V. Stonemanin Sweeping Through The Gates ja viimeisin palanen on Alfred G. Karnesin We Shall All Be Reunited, mitkä molemmat lukeutuvat cd:n ansiokkaimpiin tulkintoihin. Samanlaisiksi kiinnostuksen herättäjiksi on muiden esitysten sekaan asetettu Carter Familyn The Poor Orphan Child ja Jimmy Rodgersin Sleep Baby Sleep.

Mustaa musiikkia levyllä edustaa vain kaksikon Tarter & Gay sinällään oikein kuuntelukelpoinen Unknown Blues. Vanhalle kantrille tyypillisesti noin puolet lauluista on hengellisiä ja toinen puolisko käsittelee lähinnä erilaisia ihmissuhdeasioita. Tallenteiden äänenlaatu on kauttaaltaan erinomaista luokkaa. Tuotteen mukana on tutkija Ted Olsonin pääosin tekemä ja yli 40-sivuinen vihkonen, mistä on luettavissa monenlaista kiinnostavaa ja myös vähemmän tärkeää kirjoittelua, mikäli sen vain jaksaa kahlata lävitse.

Vesa Walamies
(julkaistu BN-numerossa 6/2020)

Share