WANDA JACKSON – Encore
(Big Machine/Blackheart BMWJA0100A)
Koska ajan kulumiselle emme valitettavasti kukaan mitään mahda, ovat väistämättömät lopun hetket siten käsillä käytännössä myös kaikilla 1950-luvulla uransa aloittaneilla artisteilla. Heistä yhä aktiivisesti musiikkia tekeviä ja levyttäviä elää keskuudessamme enää vain muutamia. Amerikkalaisen roots-perinteen aikaansaaneimpiin, palkituimpiin ja pidetyimpiin hahmoihin kuuluvan 83-vuotiaan Wanda Jacksonin uusi levy on niin ikään ilmoitettu hänen jäähyväisikseen, vaikka julkaisun kannessa poseeraakin samainen tähtilaulajatar vasta parikymppisenä pirteänä artistinversona.
Jo Jacksonin yhdeksän vuotta sitten ilmestynyt edellisalbumi ”Unfinished Business” antoi pohjustuksen nurkan takana kolkutelleelle ikääntymisaiheelle. Silloin laulajalla tosin oli vielä keskeneräisiä asioita hoidettavanaan. Valovuosien päässä omasta eläkelöitymisestään olevien kollegoiden Joan Jettin ja Kenny Lagunan tuottamalla 32. studiokiekolla on nyt koittanut todellisen encoren aika.
Levyn valmistelun Jackson tarkasti ottaen käynnisti jo ennen vuonna 2019 tekemäänsä ilmoitusta esiintymisten lopettamisesta. Sitä oli puolestaan edeltänyt vakava sairauskohtaus sekä hänen pitkäaikaisen aviomiehensä Wendell Goodmanin kuolema, jotka saivat rock’n’rollin kuningattaren pohtimaan elämän arvoja uudelleen. Tovia myöhemmin Wanda kuitenkin löysi itsensä jälleen työn touhusta, kirjoittamasta tuoretta, entistäkin henkilökohtaisempaa materiaalia nuorten nashvilleläisten ammattilaisten seurassa.
Chris Casellon käsialaa oleva Big Baby toimii levyn rokkaavana avaajana. Kappaleen pelkistetyt bänditaustat määrittävät soundillisesti koko levyn kantavan linjan, jättäen kohteliaasti tilaa ikääntyneellä mutta yhä tunnistettavalla tavallaan edelleen erinomaisesti musiikkiaan tulkitsevalle solistille. Hiipivätempoisen Good Girl Downin Jackson esittää kantrilaulaja-lauluntekijöiden Angaleena Presleyn (The Pistol Annies; ei tiettävästi sukua tunnetummalle sukunimikaimalleen) ja Candi Carpenterin kanssa. Jacksonin, Vanessa Olivarezin ja Presleyn yhdessä kirjoittama numero ilmestyi alkujaan jälkimmäisen vokalisoimana tämän ”Wrangled”-albumilla 2018. We Gotta Stop tarjoaa sykähdyttävän balladin Wandan soolosuorituksena. Popahtavammalla Treat Me Like A Ladyllä ja Wendell Goodmanille omistetulla kantrislovarilla That’s What Love Is mukaan solistintehtäviin pääsee Joan Jett, joka esiintyy kolmantena äänenä myös losangeleslaisen uudemman polven laulajattaren Elle Kingin kanssa hölkkäkantrina rullaavalla kappaleella Two Shots. Bluesaskelluksinen You Drive Me Wild on puolestaan lähtöisin Jettin laulukirjasta.
Albumin ainoa varsinainen cover on Johnny Tillotsonin koskettava It Keeps Right On A-Hurtin’. Billboardin Top3-hitiksi vuonna 1962 nousseen originaalin ovat sittemmin versioineet monet muutkin laulajat Bobby Darinista Elvikseen. Samalla se osaltaan kiteyttää levyn kantripohjaisen, vain satunnaisesti reippaammin bilettämään elpyvän yleistunnelman, ilman shokeerauksen tai todistelun tarvetta. Kaiken kaikkiaan Wanda Jacksonin vihonviimeinen encore vaikuttaa sujuvan pääosansa esittäjää täydellisesti kuunnellen ja kunnioittaen, juuri siten kuin hän itse on sen tilanteen varmasti mielessään aina kuvitellutkin tapahtuvan.
Pete Hoppula
(julkaistu BN-numerossa 5/2021)
