TOM JONES – Surrounded By Time
(EMI EMCD 202116/EMIV 2021, CD/2-LP)
Puliskaa mitä pulisette, arvon näsäviisastelijat, mutta tehkääpä perässä: Tom Jones saattaa olla rungoltaan vanhus, mutta Englannin albumilistan kärkeen noussut albumi ”Surrounded By Time” ei suinkaan verhoudu vain menneisyyteen, vaan sitä ympäröi juuri parhaillaan kelloissamme tikittävä nykyaika. Historiallisen kiekon tuottajina ovat toimineet tutut kaverit monilta aikaisemmilta Jones-julkaisuilta, Ethan Johns ja Mark Woodward, joista ensiksi mainittu myös soittaa kappaleilla useita eri instrumentteja. Muita keskeisiä tekijöitä säestyskokoonpanossa ovat kosketinsoittaja Neil Cowley, basisti Nick Pini sekä rumpalit Dan See ja Jeremy Stacey. Tiiviillä miehityksellä siis ollaan matkassa. Vaikka konetaustoja hyödynnetäänkin selvästi Jonesin taannoisia pitkäsoittoja enemmän, on puhe yhä vilpittömästä bändilevystä. Kappalevarannon puolesta Tiikerin saaliiksi on jälleen kerran jäänyt yhtä poikkeusta lukuun ottamatta pelkästään covereita, mutta – kuten niin monet kerrat ennenkin, hän tekee niistä kaikista tyystin omiaan.
Jones käynnistää hittituotteensa jo tavaksi tulleella tehokeinollaan, gospel-hengessä. Paatoksellinen urkuharmoonin tukema rubatolaulelma I Won’t Crumble With You If You Fall tarjoaakin varsin pysäyttävän liikeellelähdön. Folk-artisti ja sosiaaliaktivisti Bernice Reagon levytti tämän laulunsa alun perin 1970-luvun puolivälissä. Toinen saman aikakauden ihmisoikeuksien puolustajanainen Malvina Reynolds on vuorostaan inspiroinut Tomppaa tekemään tämän kantribluessävyisestä No Hole In My Headistä oman autotallirock-häivähdyksisen näkemyksensä. Luontoäidin kohtaamia vastoinkäymisiä taas murehditaan Tony Joe Whiten alkujaan 1973 tulkitsemalla yhden riffin varassa matelevalla maailmanpetrausbluesilla Ol’ Mother Earth. Tavallaan samaan kerhoon liittyy vielä synttärisankari Bob Dylanin ”Desire”-albumilta valikoitunut koskettava kulkuriromanttinen tarina One More Cup Of Coffee.
Nuoruuden juurilleen taannoisella Ethan Johns -tuotantoisella albumitrilogiallaan onnistuneesti palannut Jones haluaa tällä kertaa selvästi todistaa, ettei hän olekaan vielä valmis tyylilliseen taantumaan. Seniorin vetreän laulun rinnalla soivat nyt paikoittain myös häpeilemättömät syntikka- ja tietokonetaustat. Ranskalaissäveltäjä Michel Legrandin latautunut balladi The Windmills Of Your Mind on silti ”moderneista” aseistaan huolimatta sekin muistuma Jonesin varhaisilta hittivuosilta: kappaleen englanninkielinen Noel Harrisonin laulama versio opittiin tuntemaan Oscarilla musiikistaan palkitusta vuoden 1968 elokuvasta The Thomas Crown Affair. Liikuttavan retrot rytmimasiinat pitävät tempoa läjässä myös Cat Stevensin Popstarilla. Sarkasmin aste hipoo pilviä, kun ”ensikeikalle pääsemisestä ja poptähdeydestä haaveilevan” kertojan sanat on asetettu Sir Tomin suuhun. Yhteiskunnan muuttumista taas päivittelee 2000-luvun kansalaisen kantilta amerikkalaislaulaja-lauluntekijä Todd Sniderin Talking Reality Television Blues. Garagerock-sammalikossa haahuilevalla esityksellä riittää puhuttua bluesia yli kuuden minuutin verran, tarinankerronta on kuitenkin siinä määrin vangitsevaa, että aika vierähtää kuin siivillä.
Britti-tv:n The Voice -tuomaristossa kiinteän yhteyden nousevaan artistipolveen säilyttänyt Jones antaa myös huomiota ikäistään nuoremmille lauluntekijöille. Heihin lukeutuu lontoolainen Michael Kiwanuka, jonka tunteikas I Won’t Lie on lähtöisin musikantin vuoden 2012 menestysalbumilta ”Home Again”. Edinburghilaista The Waterboysia vuodesta 1983 johtaneen Mike Scottin This Is The Sea puolestaan vaeltelee hieman päämäärättömänä omalla painollaan Jonesin karisman voimin. Laulajalle annetaan samaan tapaan täysi tila rellestää gospel-hollertyylillä riisutun perkussiovoittoisen taustan päälle Jonesin ja tuottajakaksikon yhdessä kirjoittamalla Samson And Delilahilla.
Popjazzkentän amerikkalaispioneerien lauluja, Bobby Colen äärikaihoisaa balladia I’m Growing Old sekä Terry Callierin raamatullista Lazarus Mania versioidessaan Jones herättää myös häilyvän huolen tunteen mahdollisesti käynnissä olevasta jäähyväisten jätöstä. Sellaiseen hyvävointisella mestarilla ei toki ole vielä minkäänlaista aihetta.
Pete Hoppula
(julkaistu BN-numerossa 3/2021)
