Levyarvio: Tomi Leino Trio


TOMI LEINO TRIO – Play That Thing!
(Homework HWR012)

Tomi Leino Triolta on odotettu jo jonkin aikaa uutta omaa levyjulkaisua. Maaliskuun jälkipuoliskolla tämä sitten ilmestyi ja on tämän kokoonpanon järjestyksessä kolmas albumi. Levyllä Tomi hoitaa kaikki lauluosuudet sekä soittaa kitaraa, huuliharppua ja pianoa. Rytmiryhmä on totutusti Jaska Prepula (sähköbasso) ja Mikko Peltola (rummut). Levy on äänitetty Leinon Suprovox-studiolla ja tällä kertaa ei ole käytetty yhden oton live-metodia vaan miksausta, joka mahdollistaa Tomin instrumenttien mukanaolon samanaikaisesti yksittäisillä raidoilla. Huuliharppu esiintyy levyllä ”akustisesti” tai tarkemmin sanottuna laulumikin kautta soitettuna. Tämä tekniikka tukee läpi levyn soittimen louisianalaisen bluesin äänimaailmaa, jossa on kaikuja Lazy Lesterin ja Slim Harpon soittotyyleistä.

Levyllä on neljä lainakappaletta ja kuusi Tomi Leinon omaa sävellystä. Viimeksi mainituista neljässä on sanoittajana Sami Parkkinen. Levyn avaa Jimmy Reedin I’m A Love You, joka ei ole niitä kuluneimpia standardeja. Lonesome Sundownin Leave My Money Alone kulkee mallikkaasti ja raidalla kuullaan laadukasta pianoa. Jerry McCainilta lainattu That’s What They Want kertoo niin ikään rahasta ja miten sitä yritetään huijata. Taustoiltaan mielenkiintoisin cover-biisi on instrumentaali Knucklehead. Se oli alkujaan vuonna 1967 pienoinen hitti Staxin studioyhtye Bar-Kaysille ja huuliharppua siinä soitti Booker T Jones! Lieneekö kautta aikojen ainoa levytys, jossa kuullaan herran harpputaitoja.

Omista sävellyksistä Doreen on selkeätä Louisianaa ja vaikutteita on antanut Tony Joe White. Samalta ilmansuunnalta on Pouring Rain ja siinä inspiraationa on ehkäpä vähemmän tunnettu tyylisuunta Excello-rock & roll. Instrumentaali Sticky Finger sisältää hienoa slidekitaraa ja myös tyylikkään soolon vastavaihemikityksellä varustetulla kitaralla. Levyn kappaleet ovat muuten shuffleja paitsi You Broke My Heart, joka etenee two beat -kompilla.

”Play that Thing!” on nautittava blueslevy, jota on helppo kuunnella, kun sekaan ei mahdu heikkoja hetkiä. Triolla on homma hanskassa kaikin puolin ja sanoisin niin, että tämä on kypsän ja kokeneen bändin työnäyte, jossa ei ole yliyrittämistä tai turhaa kikkailua.

Harri Haka
(julkaistu BN-numerossa 2/2022)

Share