Levyarvio: The Teskey Brothers


THE TESKEY BROTHERS – The Winding Way
(Ivy league Music IVY909/IVY915, LP/CD)

Myös Pori Jazzin vuoden 2023 artistilistalle tiensä raivannut, vuonna 2008 Australian Melbournessa Josh ja Sam Teskeyn toimesta perustettu The Teskey Brothers on kuulunut lähiaikojen puhuttavimpiin retro-soulkentän tapauksiin. Jämäkkäsointinen valkoinen kvartetti onkin tehnyt pienen uroteon noustessaan kolmannella studiopitkäsoitollaan korkeille albumilistasijoille paitsi kotimaassaan, myös mm. Hollannissa ja Englannissa. Sen voitokasta tietä ”indie”- ja ”adult alternative” -karsinoista kohti mainstreamia on myös edesauttanut jakeluyhteistyö kansainvälisen Universal-yhtiön kanssa sekä tuottajaksi hankkeeseen mukaan kiinnitetty Grammy-palkittu Eric J Dubowsky.

Mikä sitten tekee orkesterin läpimurrosta niin erityisen? Sen tinkimätön perinnetietoisuus. Otis Reddingin ja Wilson Pickettin tapaiset laulajajärkäleet sekä heidän varhaisen 1960-luvun tuotantonsa soundillisiksi lähtökohdikseen ja määränpäikseen asettanut kokoonpano toteuttaa itseään tunnontarkasti edellisten jalanjäljillä, mutta enimmäkseen omien hienojen kappaleidensa välityksellä.

Jykevällä eteläisellä soulilla kestitäänkin kuulijaa kaikkiaan kymmenen, valtaosin slovaripoljentoon sovitetun esityksen laajuudessa. Ennen kaikkea Josh Taskeyn vokalistin kyvyt ja äänitteeltä välittyvä karisma on vuoteen 2023 tuotuna jotakin verrattain odottamatonta. Tästäkään lahjakkuudesta tuskin silti tietäisimme tuon taivaallista ilman hänen veljeään Samia, joka kantaa kitaransoiton ohella tärkeän vastuunsa bändin sävellys-, sanoitus- ja äänitystyöstä. Monia levyn puhallinvahvisteisia numeroita, kuten I’m Leaving, Ocean Of Emotions, Take My Heart, Rich Man tai Remember The Time kuunnellessa voisikin vaivatta mieltää levylautaselle pyörimään vuosikymmeniä varhaisemman Stax-kiekon. Sisarusten aistikkaasti stemmalaulama balladi Carry Me Home lisää vaikutinkerhoon myös koko joukon country- ja americana-aineksia, jousilla sävytetty London Bridge taas vaikuttaa etsiskelevän aavistuksen pop-nosteisempana herkistelynä kosketuspintaa etenkin Tom Jonesille ominaisesta tulkintatavasta. Sulavasti oman tuotannon kainaloon kietoutuu myös The Zombiesin 1968 levyttämälle ja Chris Whiten kirjoittamalle blue eyed -väritteiselle alkuperäisteokselle kunniaa tekevä This Will Be Our Year. Kaikki merkit viittaavat siihen, että käynnissä tosiaan on The Teskey Brothersin vuosi.

Pete Hoppula
(julkaistu BN-numerossa 3/2023)

Share