PETE GAGE & DOCTOR’S ORDER – Live 1998
(Finnish All Music & Media FAMCD030)
Nyt on toimittajaparan olo kuin illan viimeisestä junasta myöhästyneellä. Helsinkiläistrion arkistolöydöistä koottu kuudes pienipainoksinen CD-”fanijulkaisu” kun lienee tätä kirjoittaessa jo loppuunmyyty, eikä luottoa voi sen varaan pistää, että uutta prässiä olisi kovemmankaan paineen alaisuudessa samalta tehtaalta välittömästi odotettavissa.
Tässä tapauksessa kiekon tämänhetkinen nollasaatavuus voitaneen silti laskea myös positiiviseksi uutiseksi, sillä levyn ostosuorituksista FAMM-firman kassaan kilahtaneet eurot kerrotaan ohjautuvan lyhentämättöminä Ukrainan sodan uhrien auttamiseen!
Tällä erää basisti Teppo Nättilän maineikkaan Doctor’s Order -trion muina jäseninä esitellään rumpali Timo Väätäinen sekä kitaristivuorossa ollut Jari Elsilä. Kyse oli myös kokoonpanon eräänlaisesta premiääristä, sillä ennen tätä pääkaupunkilaisessa Beefy Queen -juottolassa 21. lokakuuta 1998 järjestettyä Nättilän 40-vuotisjuhlakeikkaa pumppu ei tiettävästi ollut julkisemmin vielä esiintynyt. Levynteon se aloitti virallisesti vuonna 2000 jo muuttuneella miehityksellä – ja Elsilä-Nättilä-Väätäinen -koostumuksen varhaisia (vuoden 1999) tallenteita on aiemmin päästy kuulemaan ainoastaan vuoden 2020 FAMM-pläjäyksellä ”Out Of Order – The Lost Early Album”.
Tähtisolistikseen, huuliharpistikseen ja kosketinsoittajakseen untuvikkolekurit olivat saaneet showhunsa heti aatelisluokan vahvistuksen, tuolloin Dr. Feelgoodin völjyssä viihtyneen brittiläisen Pete Gagen, joka myös pääosin tukeutuu ohjelmistossaan edellä mainitun sekä sen maatoverin The Piratesin kappalevalikoimaan.
Äänentoistoltaan kiusallisen virttyneelle, yleisön seasta yhdellä mikillä taltioidulle minidisc-äänitteelle on pelastunut illan tapahtumista 9 kappaleen otanta. Raspikurkkuinen Gage suomalaissaattueineen laittavatkin All Through The Cityn, Going Back Homen ja Down At The Doctorsin tapaisilla hikisillä pubrock-pommeilla pikkupaikan haisemaan koko sen ilmatilan edestä. Setin blueseimmassa keskiosuudessa slidekitaraan tarttuu raidoilla Back In The Night ja If My Baby Quits Me yllätysesiintyjän ominaisuudessa takuuvarman ja tunnistettavan irrottelevalla klangillaan Esa Kuloniemi – klubikansan kiehuessa soittajien mukana taisteluhuutojaan estottomasti kajautellen.
Valitettavan lyhyen ajan DO-perheeseen kuulunut Jari Elsilä on kuitenkin levyn itseoikeutettu ykköskitaristi, jolta olisi tälläkin suppealla näytönpaikalla suonut kernaasti kuulevansa enemmän näytteitä myös hänen vielä henkilökohtaisemmasta soittotyylistään, häkellyttävän pedantisti jäljiteltyjen Wilko Johnson-Mick Green -maneerien lisäksi. Vain keikan encore taitaa jäädä nauhalta uupumaan – ehkä se on säästetty sarjan seuraavalle osalle?
Pete Hoppula
(julkaistu BN-numerossa 4/2022)
