Levyarvio: Monster Mike Welch


MONSTER MIKE WELCH – Nothing But Time
(Gulf Coast GCRX-9046)

Monista yhteyksistä tuttu kitaristivelho Monster Mike Welch on tehnyt uuden 14 kappaletta sisältävän levyn, jolta löytyy omien sävellysten lisäksi neljä kierrätysraitaa: yksi Beatlesiltä, yksi Buddy Guyltä sekä pari Robert Johnsonin kirjoittamaa kappaletta. Hienoa, että Beatlesiä ja etenkin George Harrisonia kierrätetään. Plussaa on myös se, että käsittelyssä on I Me Mine eikä esimerkiksi blues(rock)kitaristien toimesta loppuun kaluttu While My Guitar Gently Weeps, josta on tullut kuultua vuosien saatossa aivan riittävästi erilaisia versioita, että nykyään mieluummin kuuntelen alkuperäistä.

Buddy Guyn ohjelmistosta lainattu Ten Years Ago on todellista blueskitaran juhlaa. Vaikka Buddy Guy on elossa olevista kitaristeista se kaikkein kovin, niin ei Monster Mike paljoa jälkeen jää versionsa kanssa. Robert Johnsonin If I Had Possession Over Judgement Day on hieno bändiversio ja Kind Hearted Woman Blues puolestaan alkuperäisen hengessä levytetty mies ja kitara -esitys. Ensin mainittu rullaa mukavasti, eikä jälkimmäisessäkään moitittavaa ole. Omista kappaleista ässäparin muodostavat torvilla sekä uruilla höystetyt Losing Every Battle sekä Offswitch Blues. Molemmat ovat todella tiukkaa tavaraa. Uusiokäytössä on myös ”Axe To Grind” -kiekon reipas instrumentaali Afraid Of My Own Tears jatko-osalla varustettuna. Originaalilevytystä en ole kuullut, joten en osaa sanoa kumpi ompi parempi.

Levy on todellinen tunteen ja taidon yhdistelmä. Mukana on monia vanhoja elementtejä ja muutamista kappaleista löysin tutun kuuloisia riffejä. Pääosassa on Monster Miken taidokas kitarointi, jota tuetaan torvisektion voimin. Omat kappaleet ovat loistavia ja tuttuihin lainoihin on ladattu sen verran uutta virtaa, että pelkoa läpisoitosta ei ole. Rosoisen äänen omaavana Monster Mike Welch on mielenkiintoinen laulaja ja kitaristina yksi nykypäivän tyylitaitoisimpia. Aivan kaikkia herran levyjä en ole kuullut, mutta kaikista kuulemistani tämä on ehdottomasti hänen parhaansa.

Riku Metelinen
(julkaistu BN-numerossa 5/2023)

Share