MARTY THE RANDOM GUY
Hooks
(MTRG #)
(1) Hooks (2) The Lighthouse Keeper (3) Garden Hose (4) Where The Story Ends (5) Burn The Bridges (6) Turn Out The Lights (7) Easy Chair (8) Comin' Up (9) Not My Day

Näin ne ennakkoluulot murtuvat ja itse rakennetut raja-aidat rymisten kaatuvat: Turustakin voi tulla näinä aikoina kelpo juurimusaa. Svenska Kulturfondenin logo vihjaa, että omatekoista nimimerkkiä käyttävä noin kolmikymppinen laulava lauluntekijä puhuu äidinkielenään toista kotimaista. Miekkosella on takanaan viisitoista vuotta bändisoittoa, mutta sooloura on vasta urkenemassa.

Nimen jälkiosa taas viitannee Martyn monityylisyyteen. Kun kaveri esiintyi toukokuussa Tampereella Kujakolli-pubissa, julisteessa komeilivat sanat blues, roots, folk ja country. Ensimmäinen setti sujui soolona, toisessa avusti myös Hooksilla musisoiva banjomies Robin Pahlman. Marty käytti tavallisen kitaran lisäksi kotitekoisen näköistä räkäisesti soivaa kolmikielistä kapistusta, joka on päässyt myös levyn kanteen.

Keikka kulki alkutapailun jälkeen rennon akustisesti, mutta levyn perusteella tyyliluetteloon pitäisi lisätä myös rock. Nimikappale ja Garden Hose muistuttavat Black Keysin ja White Stripesin kaltaisista delta bluesista vaikutteita ottavista elinvoimaisista nykybändeistä, eikä Led Zeppelinistäkään olla kuin kivenheiton päässä. Burn The Bridgesin lauluosuuksien perusteella voi arvella, että grungeakin on tullut joskus kokeilluksi.

Raskaalla kädellä runnotut kappaleet toimivat oikein mukavasti, mutta rummuttomat kappaleet miellyttävät vielä enemmän. Marty on selvästi keskivertoa etevämpi lauluntekijä ja kuulostaa teistä ja risteyksistä laulaessaan siltä kuin olisi kävellyt tapahtumapaikoilla omin kengin eikä vain hurauttanut ohi Datsunin takapenkillä istuen.

Antero Pihlajaniemi