LITTLE ANN – Detroit’s Secret Soul
(Kent CDKEND 495)
Northern soulin suurimpia ansioita on ollut lukemattomien unohdettujen, joskus suorastaan salattujen musiikillisten aarteiden nostaminen uuteen eloon genren oman määrätietoisen dj- ja fanikentän kautta. Juuri tällainen tapaus oli orkesterinjohtaja-muusikko-tuottaja Dave Hamiltonin kanssa hetken ajan työskennelleen Ann Elizabeth Bridgeforthin kohottaminen Englannin tanssipiirien välityksellä nykyiseen kulttimaineeseensa.
Aktiivivuosinaan ainoastaan yhden USA:ssa ilmestyneen sinkkujulkaisun Detroitin Ric Toc -merkillä 1968 aikaiseksi saanut ”Little Ann” olisi hyvinkin todennäköisesti jäänyt myös ilman jälkikäteistä arvostustaan, elleivät hänen jäätävän hienot asetaattidemonsa kuten Edwin Starrin Agent Double-O-Soulille vastannut kiihkeä tanssinumero Lean Lanky Daddy, funk-groovaava I Got To Have You, artistinimellä Rose Valentine Englantiin sattuman oikusta kulkeutunut When He’s Not Around sekä purevaan Dave Hamiltonin kitarariffiin nojaava Who Are You Trying To Fool olisi aikoinaan levinneet houkuttelevan myytin varjolla brittitiskijukkien kädestä toiseen sekä vähitellen kaikkien muidenkin ulottuville moninaisilla uudelleenjulkaisuilla. Meriittejä kasvattivat entisestään laulajattaren musiikin myöhempi tehokäyttö tv-mainoksissa sekä myös uuden Kent-cd:n kansissa armeliaasti mainittu suomalaisen Timmion Recordsin panos: helsinkiläisfirman vuonna 2009 koostama ensimmäinen laajasisältöisempi Little Ann -LP ”Deep Shadows” näet myi ilmeisen hyvin eri puolilla Eurooppaa ja Yhdysvaltoja.
Vuoden 1957 tietämillä Chicagosta Detroitin seudulle perheensä mukana muuttanut ja päivittäistavarakaupan pitoon ryhtynyt nuori nainen kulkeutui kirkon piiristä klubeille 1960-luvun alussa. Sitä kautta hän päätyi Dave Hamiltonin ja lauluntekijä Rony Darrellin tietoisuuteen. Neito osoittautui itsekin lahjakkaaksi biisinikkariksi. Monet varhaistallenteet, kuten Motown-takapotkuinen What Should I Do sekä herkistelevä balladi Deep Shadows näin ollen viimeisteltiin Bridgeforthin, Hamiltonin ja Darrellin yhteistyönä. Oli kuitenkin kohtuuton vääryys, ettei mitään näitä esityksistä saatu omana aikanaan markkinoille. Kent tarjoaa niistä nyt yhdeksän kappaleen vaikuttavan koosteen, joka sisältää myös alkuperäisen version Ric-Tic -sinkun funkysta tanssinumerosta One Way Street. Raidoista kolme on merkitty kokonaan ennenkuulemattomiksi.
Cd:llä Annin artistikuvaa täydennetään edelleen kahdella hänen koko nimellään Kanadassa Celebration-merkillä 1972–73 julkaistulla singlekummajaisella. Darrell ja Ann olivat tässä vaiheessa siirtyneet molemmat työskentelemään Toronton maisemiin. Viihteelliset poptuotannot saivat kyllä suuren Quality-yhtiön alaisuudessa toimineelta Celebrationilta täyden tukensa, mm. Annin kirjoittamaa huumaavaa balladia That’s All I Want From You koristellaan mahtipontisin jousin, mutta kaupallisia läpimurtoja nekään eivät valitettavasti olleet.
Esiintymiset Bridgeforth päätti vuoteen 1977 mennessä, ja väistyttyään musiikkielämästä hänen onnistui vielä luoda itselleen uusi ura Chryslerin moottoriteollisuuden parissa. Lukuun ottamatta muutamia 1990-luvulla tapahtuneita suosiollisia norttisoul-tahojen lähestymisiä ja niistä seuranneita lyhytaikaisia paluita soul-yleisöjen eteen, vuonna 2004 kuollut Ann pitäytyi päivätöissään ja suostui myöhempinä aikoinaan laulamaan jälleen vain hengellisissä tilaisuuksissa.
Kent-julkaisun bonuksena tarjotaan myös kymmenkunta Dave Hamiltonin orkesterin omaa versiota Annin vokalisoimista kappaleista. Mukana on siten kelpo kattaus laadukasta instrumentaalisoulia, muun muassa erinomaisesti ilman lauluakin toimiva luenta Who Are You Trying To Foolista.
Pete Hoppula
(julkaistu BN-numerossa 3/2021)
