JUNIOR WELLS
Southside Blues Jam
(Delmark 628) -70/-14


Tämän albumin vinyyliversio on todellakin ilmestynyt jo 45 vuotta sitten, mutta merkillistä kyllä sitä ei ole koskaan esitelty Blues Newsissä. Hyvä levy se kuitenkin on, ja tämä cd-painos on vielä jonkin verran edeltäjäänsä antoisampi. Tosin sen bonus-paloista Warmin’ Up on nimensä mukaisesti lyhyt soittoharjoitelma, I Could Have Had Religion on aiemmin julkaistusta otoksesta vähänlaisesti poikkeava vaihtoehtoinen tallenne ja Lexington Movies pitää sisällänsä vain pelkkää jutustelua. Varsinaiset lisäkappaleet ovat siten vain It’s Too Late Brother, Love My Baby, Rock Me (Baby) ja Got To Play The Blues, joiden yhteinen kestoaika on noin 24 minuutin luokkaa.

Koosteen pääartistin Amos Wells Blackmoren eli Junior Wellsin (1934–98) ensimmäinen Delmark-kiekko ”Hoodoo Man Blues” julkaistiin 1960-luvun puolivälissä, ja se saattaa hyvinkin olla kaikkein varhaisin pelkästään LP-markkinoille suunnattu blues-produktio. Viitisen vuotta myöhemmin Bob Koester päätti tuottaa uuden Wells-levyn, mutta tällä kertaa hieman toisenlaisissa tunnelmissa. Energisen nuorten miesten bluesin sijasta hän kehotti muusikoitaan tuomaan esille rankkaa viikonloppua seuranneen maanantai-illan leppoisenoloisia tunnelmia. Kuultavissa ei siten toden totta ole mitään Hound Dog Taylorin tai Magic Slimin tulkintojen kaltaisia revityksiä vaan niitä olennaisesti rauhallisempaa ja hienostuneempaa musisointia.

Taitaviksi ja ymmärtäväisiksi kanssasoittajiksi studioon oli kutsuttu kitaristit Buddy Guy ja Louis Myers, pianisti Otis Spann, basisti Earnest Johnson ja rumpali Fred Below. Heistä kunnostautuvat etenkin Guy, joka Eddie ”Guitar Slim” Jonesin teoksella Trouble Don’t Last intoutuu laulamaankin, ja erinomaisen tyylikkäästi myötäilevä Spann, jolla tuolloin oli elinaikaa jäljellä vain noin kolmen kuukauden verran. Esityksistä löytyy niin tuttujen laulujen uusia muotoiluja kuin omatekoisiakin luomuksia. Jälkimmäisten kiinnostavinta osastoa edustavat Blues For Mayor Daley ja Got To Play The Blues, joissa molemmissa Junior kertoo silloin ajankohtaisista asioista ja muistelee itselleen läheisiä kollegoja.

Sopivassa mielentilassa tällaisen pakkauksen anti on bluesin ystävälle oikein omiaan.

Vesa Walamies

(Julkaistu BN-numerossa 1/2015.)


Jaa sivu Facebookissa tai Twitterissä!