JUDGE BONE & DOC HILL
Big Bear’s Gate
(Bone Voyage BONE-0082)
(01) Big Bear’s Gate (02) You Hate Me And My Stetson Hat (03) Do The Hoodang (04) Down To The Cold Cold Ground (05) Bonnie George Campbell (06) Ramona (07) Seventeen And In Misery (08) Buffalo’s Bone (09) 15.000 Heads (10) Fare Thee Well (11) Train Train Train (12) Say You Love Me Babe (13) I Let The Angels Do The Dreaming Jumalauta, tää on bluusia, jos mikään.

Hande on vaihteeksi vaihtanut kielen lontooksi ja tyylin tapporankaksi ränttätäntän vatkaukseksi. Viimevuotisista metsäsuomalaisista tangotunnelmista on palattu afroameriikkalaisen primitiivisen perustavaran pariin. Ja homma on pelkistetty ihan siihen ihteensä. Mitään ylimääräisiä kuorrutuksia ei tästä sepelimyllystä löydy. Terveisiä vihtahousulle ja muille mänkiäisille välittyy varsin kevyellä kuormituksella. Dumari itse jodlaa, iskee kitaraa sekä polkee jalkaa. Äijän apuna häärii ainoastaan tohtori Hillilä noitarumpua paukuttamassa – ja kyllä moisella koostumuksella on saatukin aikaan sairaan rankka, pelottavan hypnoottinen äänipolitiikka. Ihan kun läkkipeltiset petolinnut tappelisivat lynkattujen kansanedustajien suolista tuulen pieksemällä jäisellä lettosuolla.

Ohjelmisto koostuu vanhemmasta Nurmio-tavarasta käännettynä amerikan murteelle. Mm. kevythitti ”Ramona” on teleportattu aina mehikon rajoille saakka. Myös ”Do The Huda Huda” toimii ja tappaa kaikilla kielillä. Lisäksi lätyltä löytyy muutama vanha Judge Bean Jr. ja Barnhill Boys -veto uusissa vetimissä. Kaiken kruunaavat uudet rallit, jotka poraavat kuulijan tajuntaan kuin aivoja syövä kääriäinen. Tätä epäsovinnaista ja perkeleellisen kaunista meteliä ei voi olla kuuntelematta yhä lisää ja lisää.

Hanx Hande kun veivasit rallit. Aivan sairaan erityisesti kolahtaa “Down To The Cold Cold Ground”, jota faijakin varmaan jossain pilven päällä diggailee.

Pokke Korhonen