JOANNE SHAW TAYLOR – Blues From The Heart – Live
(KTBA #, CD/DVD/Blu-ray)
Olen fanittanut Joanne Shaw Tayloria hänen ensimmäisestä Suomen-vierailustaan lähtien (ks. BN #246) ja Billboardin blueslistan piikkipaikan saavuttanut “The Blues Album” on soinut allekirjoittaneen soittimessa ahkeraan. Kun neitokaista ei näille leveysasteille ole keikalle saatu, on ollut tyytyminen hänen DVD-julkaisuihinsa. Hänen aikaisemmat livetaltiointinsa ovat kuitenkin olleet lähes katselukelvottomia. Pienessä klubissa kuvattu “Songs From The Road” kärsi oudoista kuvakulmista ja suomeksi sanottuna surkeasta editoinnista. “Live At Oran-Mor” puolestaan pilattiin pumppuzoomilla sekä kalansilmäobjektiivilla. En voi muuta kuin ihmetellä, kuinka tuollaista roskaa on voitu edes markkinoille päästää.
Tällä kertaa kaikki on tehty oikein, sillä kuvaus ja editointi ovat ensiluokkaista. Lähikuvaa on riittävästi, leikkaukset ovat maltillisia ja yleisöä näytetään käytännössä vain sen verran, että voidaan todeta sitä paikalla olleen. Kaikki actionpaikat on löydetty, kitarasoolot näytetään kokonaan, eikä niiden aikana ole kuvattu rumpalin niskaa tai basistin bootseja.
Tämä hipoo kaikin puolin täydellisyyttä. Yleiskuvaa voisi olla hiukan enempi, mutta noin pienen asian takia ei miinuspisteitä kannata antaa. Kuten edesmennyt kaverini sanoisi, jos tämä olisi parempi, se olisi jo pilalla. Mikäli joku meinaa livevideon tekoa harkita, niin tästä sopii ottaa mallia, kuinka hommat pitää hoitaa.
Taltioitu keikka on Joanne Shaw Taylorin ensimmäinen kahteen vuoteen, mutta minkään näköistä jännitystä ei ole huomattavissa. Kaikesta huokuu soittamisen ilo ja esiintymisen riemu. En osaa sanoa, kumpi on enemmän innoissaan, artisti vai allekirjoittanut?
Suurin osa kappaleista on “The Blues Album” -ajoilta peräisin, mutta muutama vanhempikin sävelmä on mukaan päässyt ja uusien sovitusten myötä niihin on saatu runsaasti uutta ilmettä. Vaikka viimeisintä studiolevyä tässä promotaan, niin pientä mielikuvituksen puutetta osoittaa se, että kappaleet soitetaan samassa järjestyksessä kuin levyllä. Olin niin kyllästynyt Shaw Taylorin paksuun äänensärkijällä höystettyyn Les Paul -toneen, että olen enemmän kuin mielissäni hänen palatessaan Telecasterin pariin. Pelkkää Telecaster-tykitystä musiikki ei silti ole, sillä ”Reckless Heart” -albumin raita I’ve Been Loving You Too Long soitetaan Les Paulilla.
Mukana on myös kakkoskitaristi, joka antaa Shaw Taylorille mahdollisuuden keskittyä enemmän laulusuoritukseen, mihin puoleen hän on selkeästi panostanut. Shaw Taylor antaa mukavasti tilaa niin vieraileville kitaristeille, McNelleylle kuin kosketinsoittaja Jimmy Wallacelle, mutta kun tulee aika iskeä, niin hän lataa täysillä. Toista kitaraa soittava Rob McNelley pääsee esittelemään taitojaan slideputken kanssa Dyin’ To Know -sävelmässä. Keep On Lovin’ Me ei aivan nouse samoihin ulottuvuuksiin kuin levyversio, mutta kitarasoolo(i)ssa on enemmän vääntöä kuin kaupungin kaikissa tiekarhuissa yhteensä. Two Time Lovin’ lähtee puolestaan levyversiota kovempaan nousukiitoon.
Muutama vierailijakin mukana on. Dave McMurray käy tuuttaamassa fonia muutamalla raidalla ja Kenny Wayne Shepherd soittaa liidit Albert Kingin säveltämään Can’t You See What You’re Doing To Me -kappaleeseen. Loppusoolossa katsotaan, kumpi ompi kovempi kuusikielisen kurittaja, Kenny Wayne Shepherd vai Joanne Shaw Taylor. Mike Farris pistäytyy duetoimassa I Don’t Know What You’ve Got -kappaleen ja Joe Bonamassa tulee lavalle kolmen viimeisen esityksen ajaksi. Shaw Taylor ja Bonamassa duetoivat kaksi esitystä, Little Villagen Don’t Go Away Mad sekä Bonnie & Delaneyn Only You Know And I Now, jonka lopussa kitaristit päätyvät kunnon kilpasoitantaan. Summertime, juuri se tuttu George Gershwin -sävelmä, sisältää Bonamassan sydäntä särkevän tiukan soolon.
Mikäli joltain jäi “The Blues Album” hankkimatta vain siksi, ettei sitä saanut vinyylinä, niin nyt tuokin asia on korjattu. Levyn voi ottaa samaan pakettiin “Blues From The Heart” -liven kera. Tämän livejulkaisun perusteella täytyy todeta, että kyllä Joanne Shaw Taylor pitää ehdottomasti saada keikalle Suomeen. Promoottorit hei, tämä on käsky eikä pyyntö!
Riku Metelinen
(julkaistu BN-numerossa 3/2022)