JAAKKO HEINONEN BAND
Can't Complain
(Hila 002)
(1) Left Me With A Broken Heart (Jimmy Rogers) (2) Breaking Up Somebody's Home (Albert King, Ann Peebles y.m) (3) Train Going West (4) Ain't Nothing You Can Do (5) As Long As This World Goes Round (Blues Down Town) (6) Angel Of Mercy (7) Too Much For Me (8) Lockwood (9) All I Can Hear (10) Let's Rock Tonight (Steve Guyger) (11) Train Fare Home Blues (Muddy Waters) (12) Where Can You Be? (Jimmy Reed) (kesto noin 52 min, aikaisempia esittäjiä sulkeissa)

Jo on sortiltaan erikoinen tämän pyörylän koostumus. Levy alkaa ja päättyy perinteisellä 50-luvun Chicago-bluesilla ja sen puolivälin paikkeilla on Jaakon virtuoosimainen, kaiketi Earl Hookerin ja Robert Juniorin ”Tanya”-instrumentaaleja mukaileva taidonnäyte, mutta muutoin luokittelen kuultavan musiikin lähinnä soul-bluesiksi. Samaisella sielukkaan koukeroisella otteella kun vedellään mm. loppupuolelta löytyvät Steve Guygerin ja Muddy Watersin teokset.

Lahtelaisen Chicago Overcoatin kitaristina tutuksi tulleen ja mainetta niittäneen Jaska Heinosen yhtyeen muut jäsenet ovat kakkoskitaristi Jonne Kulluvaara, basisti Käpy Parviainen ja rumpali Tapo Leppänen. Enimmällä osalla näistä tallenteista on mukana myös kosketinsoittaja Petri Stenvall. Bändi on ollut koossa likemmäs kymmenen vuotta ja keikkaillutkin silloin tällöin Kaavia myöten.

Istuskelin kerran eräässä Blues Live! -konsertissa saman pöydän ääressä Jaakon kanssa. Illan mittaan hän totesi hillittyyn tyyliinsä, että yhtyeensä ohjelmisto taitaa olla minulle liian modernin mallista. Niinhän asia todellakin on, mutta kun kyse on hyvällä ammattitaidolla ja tinkimättömällä asenteella tulkitusta mustasta musiikista, sitä osaa arvostaa ja siitä viehättyä myös kaltaiseni vanhan liiton blues-mies.

Senkin olen havainnut, että jotkut itseäni laveammat mieltymykset omaavat henkilöt kuten vaikkapa Erkki Sironen ovat tämän joukkion toimintoihin kovasti ihastuneita. Niinpä niihin sopisi tutustua yhden jos toisenkin BN:n lukijan.

Vesa Walamies