HONEY B. & T-BONES
Alien Blues
(Sound of Finland SOFCD003)
(1) Shake That Thing (2) Alien Blues (3) Sharpshooter (4) Superman (5) Baby Don't (6) Fresh Up The Well (7) Midnite (8) Everybody's Carryin' A Gun (9) Midnite Pt. 2 (10) I Could See The Door Was Open (11) Animal Tracks

Aika hassu kansi levyssä, joitakin bee-ötököitä - tuo saparopää on selvästi laulava basisti Aija Puurtinen. Kitaroiva ötökkä on Esa Kuloniemi ja rumpalina on mukana uusi kolistaja Jaska Lukkarinen – levy alkaa rumpuintrolla kappaleessa Shake That Thing ja päätöskappaleessa Animal Tracks on jopa rumpusoolo – ei niinkään tavanomaista studiolevyillä näinä aikoina. Useimpien kappaleiden säveltäjä näyttää olevan Aija yksin tai Esan keralla. Esa on toiminut useimmiten runoilijana, myös Aijan keralla. Pientä ulkopuolista apua on saatu, kenties jopa pyytämättäkin. Edesmennyt Gary Primich on Superman-kappaleen sanoittaja. Tästä ja muistakin kappaleista ja niiden synnystä on HBTB:n nettisivuilla tarkemmat tarinat (hbtb.net).

Voi kun olen pudonnut kulttuurin virrasta, minun piti käydä netistä tarkistamassa Lois Lanen henkilöllisyys; hän on Teräsmiehen, siis Primichin sanoittaman Supermanin toimittajatuttavuus, tyttöystävä ja lopulta hänen vaimonsa – siis satuhahmon! Ei mitään, pidän tuosta kappaleesta, vaikken oikeastaan sarjakuvista ymmärrä mitään, mitä nyt Hesarista luen Fingerporin sekä Viivi & Wagnerin; tosin välistä liian törkeitä minun turmeltumattomalle maalaisluonteelleni.

Muita tosi suosikkikappaleitani tällä levyllä ovat slide-kitaroitu menevä Alien Blues ja uhkaavin taustalauluin koristeltu Everybody's Carryin' A Gun. Tosin en aivan usko, että tilanne Suomessa olisi vielä kuvatun kaltaisen paha; joka mummulla olisi tussari laukussaan. Mutta saattaahan se pahentua, pitää ruveta varomaan Valintaladon kassajonossa. Niin, tuo I Could See The Door Was Open, Dr Helanderin sanoin, jotenkin pisti korvaani, se jollakin tapaa muistuttaa minusta Beatlesin Tomorrow Never Knows –viritelmää tunnelmaltaan; jokainen soittelee kuin omiaan, vähän kuin eri kappaleita.

Uudesta rumpalista huolimatta soitto kulkee vanhaan malliin, onhan Aijalla ja Esalla muutaman vuoden ja levyn kokemus. Vaikka olen tässä kajonnut vain muutamaan (omaan suosikki-) kappaleeseeni erikseen, on sanottava, että sävellykset ja sanoitukset ovat kaikkiaan kuunneltavia ja tasokkaita. Myönnettäköön, että olin hiukan vastahakoinen kun päätoimittaja tämän levyn minulle antoi. Aijallahan on taitoa ja halua leikkiä äänellään enemmänkin, nyt hän on pitäytynyt aika maanläheisissä sfääreissä, ei minulla ole vaikeuksia näillä entisillä tangokorvillakaan ymmärtää Alien Bluesia.

Aimo Ollikainen