THE HEL-GATORS
The Curse
(Pyros PYROS007)
(1) The Curse Of Pharaoh (2) Creepy (3) Anything For Jim (4) Crazy Night (5) Madeleine (6) Virgins On Fire (7) Vicious Thing (8) Miss Right One (9) Congo Powers (10) Buried On The Moon (11) Only Me To Blame (12) Crazy For Love (13) The Curse Of Pharaoh (Mummy Shuffle)

Kauhistuksen kanahäkki! Faaraon kirous on langetettu yllemme. Sydänmäen Jussi Hel-gators yhtyeineen on Mika Waltarin jäljillä ja luo uutta omaa ja omituista kulttuuriaan Härmän kansalle. Tyylilajina ei tosin ole järkälemäinen kertomakirjallisuus, vaan aito ja ehta räjähdysherkkä rockabilly. Vaikka kyllä tarinat näissäkin rokinrenkutuksissa aivan kelpo proosaa ovat. J. Sydänmäki alias J. Hel-gator onkin jo aikoja sitten biisintekijänkykynsä todistanut ja täytyy myöntää, että myös niin rokkenroll-sävelet kuin -sanoituksetkin äijältä onnistuvat. Tästä todisteena on Hel-gatorsin uusin järjestyksessään toinen pitkäsoitto “The Curse”, joka jatkaa samoilla hurjilla urilla kuin debyyttilevy “Voodoo”, joka ilmestyi parisen vuotta sitten. Tuo lätty oli varsinainen yllätysmomentti takavasemmalta ainakin meille vanhan kansan rokkareille. Se palautti uskon billyn voimaan ja tuoreuteen. Ai niin, onhan bändiltä ilmestynyt myös jo vuonna 2005 äänitetty live mini-cd “Rockin’ with The Phantom”. Ikävä kyllä, moista kakkulaa en ole päässyt koskaan kuulemaan.

Uuden kirotun kiekon kaikki 13 rallia on orkesterin omaa tuotantoa. Itse laulavan rumpalin lisäksi yhtiössä soittavat Jama kitaraa ja Taneli läskibassoa. Ja kyllä tärisee. Jätkät eivät todellakaan sotkeudu käärinliinoihinsa. Triolla homma hoituu kuin unelma ydinräjähdyksestä ja saundi- sekä soittopolitiikka on aivan oma juttunsa. Kun kerran kuulee nuotin tai kaks Hel-gatorsien soitantoa, on jälki jäänyt mieleen ja sieluun ikiajoiksi. Sen verran omaperäistä on tämän Itä-Helsingin rokkisoittokunnan meininki. Soitto on letkeän rullaavaa, oikeaoppista mutta persoonallista lenkutusta. Tunnelma vaihtelee synkeistä haudan takaisista viboista aina kevyen ilmaviin taustakuoron siivittämiin lälläreihin. Ja väliin mennään outoihin lähes surrealistisiin sävyihin ja pelottavan svengaaviin rytmeihin. Kaiken kruunaa J:n persoonallinen lauluääni, joka toimii komeasti niin hitureissa kuin kerkeämmissäkin ralleissa. Hurjan aloitusrallin lisäksi erityisesti esille nousevat letkeän luikas “Crazy Night” sekä eteerisen rankka “Only Me To Blame” Mutta kyllä ne kaikki muutkin kiekon siivut kunnialla kulkevat. Hel-gators onkin parasta modernia rokkenrollia, mitä pitkiin aikoihin on korviin kantautunut.

Pokke Korhonen