HEARTHILL – The Love Circus
(Bluelight BLR 33232 1)
Ja tapahtui niinä päivinä, tarkalleen ottaen neljänä marraskuisena vuorokautena vuonna 2022, että Pitäjänmäen maineikkaaseen Finnvox-studioon asteli peräjälkeen viisi miekkosta, joiden ei studiohommiin aivan hetken mielijohteesta uskottu enää palaavan. Pitkäkestoisimpaan kokoonpanoonsa jälleen ryhmittäytynyt Hearthill, etulinjassaan kaikkien levytettäväksi kaavailtujen uusien laulujen sanoittaja Jussi Sydänmäki sekä sävellysvastuusta edellisen kanssa yhdessä huolehtinut kitaristi Samuli Laiho, oli saapunut korjaamaan tähtien asennot tutuille uomilleen. Myös viulisti Ufo Mustonen, basisti Jukka Kiviniemi ja rumpali Heikki Tikka olivat valmiita säätämään kellonsa takaisin suhteellisuusteorioista vapaalle Hearthill-aikavyöhykkeelle. Ja sen he hitto vie tekivät, kuin minuuttiakaan ei olisi välissä vierähtänyt sitten edellisten julkaisujen – kauan sitten, kaukaisessa galaksissa.
Kriittisemmästä ja kaiken kokeneesta nykyperspektiivistä tarkasteltuna Hearthill ei voi tietenkään enää rikkoa juurimusiikki- tai edes pop-yhtyeiden sääntökirjaa samaan tapaan kuin se teki kolmisenkymmentä vuotta aiemmin. Tänä päivänä bändin edelleen ehdottoman omaleimainen ilmaisutapa näyttäytyykin jo lähes ”old schoolina”. Selkeää tyylillistä verrokkia Sydänmäki ja kumppanit eivät silti ole seurakseen saaneet. Poikkeuksellista lienee sekin, että uutuusalbumilta loistavat poissaolollaan kaikenlainen tyhjäkäynti ja toisto: laajuudeksi alun perin määriteltyä 10 kappaleen kokonaisuutta ei ole lähdetty paisuttamaan ja jokaisella esityksellä tuntuu olevan oma uniikki tarkoituksensa sekä luonteensa. ”Ryhmäkurissakaan” ei vanhalle kaveriporukalle ole annettu löysää, vaan orkesteri kuulostaa läpi albumin häkellyttävän ehjältä ja yhteen hiileen puhaltavalta.
Musiikillisesti Hearthill vuosimallia 2023 nojautuu jopa odotettua painokkaammin 1980-luvun lopun lähtökohtiinsa: vinoon kasvatetun rockabillyn, vaihtoehtokantrin ja -folkin sekä varhaisen swingin ristisiitokseen. Genrekirjoa leventävät entisestään levyn ensimmäisten sinkkulohkaisujen Will I Ever See My Love Again sekä Blue Fool tapaiset beat-iskelmällisemmät esitykset, joiden käsikynkkään Sydänmäen poikkeuksetta hyvin monitulkintaiset ja lyyrisyydessään vertaistaan hakevat tekstit sopivat täyteläisesti. Unohtaa ei pidä Ufo Mustosen tavaramerkkimäisesti laulujen melodiakulkuja tukevaa viuluakaan.
Oman lukunsa muodostavat vielä Samuli Laihon ideoita pursuavat kitarasoolot, jotka tuntuvat kerta toisensa jälkeen vain luovan uutta ja taas uutta muotokieltä kappaleiden jo lähtökohtaisesti tarkoin harkittuihin sovituksiin. Tällaisia kasvupyrähdyksiä kokevat levyllä mm. sävykkäänä kuun pimeämmän puolen viidakkoboogaloona tanssimaan yllyttävä Looney Dance, Paratiisin hyvän ja pahan tiedon puun antimista astetta diipimmässä hengessä uhmakkaan bluesrokahtavasti varoitteleva You In Eden sekä groovehakuisena swamp-kantrina kuumottava päätösnumero The Carousel Of Love.
Hearthill on taas keskuudessamme – varttuneempana muttei poikamaisuuttaan vielä menettäneenä, harteikkaampana mutta samalla omia vahvuuksiaan alati kehittävänä, kokeneempana mutta luonteenomaisen mystisyytensä edelleen säilyttäneenä. Pieneen sylipainiin Sydänmäki jengeineen vaikuttaa siis olevan yhä valmiina, mutta suoraa konfliktia he eivät ole tulleet enää kuulijoiltaan hakemaan.
Huom: Levy julkaistaan 26. toukokuuta 2023.
Pete Hoppula
(julkaistu BN-numerossa 2/2023)
