FRIED OKRA – Doing It Right
(OKRA06CD, omakustanne)
Fried Okran uusi albumi on ajanut allekirjoittaneen hyvinkin hämmentyneeseen mielentilaan. Syy moiseen on yksinkertainen, yhtye julkaisi blueslevyn sijaan rocklevyn. Toki bluesia ja siihen suuntaan pyrkivää toimintaa on edelleen mukana, mutta se on jäänyt selkeästi vähemmistöön. Yhtye on myös omaksunut tarinankerrontatyylin, joka tuo helposti mieleen sellaisia nimiä kuin Bob Dylan, Neil Young ja Bruce Springsteen. Tästä alkuasetelmasta tarkasteltuna Fried Okran tuore kiekko rakentuu kolmen vankan tukijalan varaan: hypnoottiset rytmit, alakulomelodiat ja yleinen vähäeleisyys.
Toivottavasti en leimaannu miksikään puristiksi, kun totean että levyllä on kaksi selkeää bluesnumeroa, hieno slidevetoinen boogie I Been Working sekä erikoisen rytmikudelman varaan rakennettu I Don’t Know. Jos sihtiä vielä vähän avartaa, on As Long As I Remember ainakin alkuosaltaan melkein blues, menoon vain hiipii kummasti poppia mukaan.
You’re Doing It Right avaa pelin hyväsykkeisenä shufflena ja kiihkeätempoinen biisi onkin varsinainen voimapala. Hitaasti kiihdyttelevä mediumrock Tupelo Bound soi levyn materiaalista erityisen melankolisena. I Don’t Wanna Go on popahtavista sävyistään huolimatta onnistunut teos. Tarinankerrontaa yhtye tarjoilee jouhevimmillaan sellaisilla numeroilla kuin Copenhagen Fast Track, I Tried In Vain ja Deep Water.
Fried Okran uutuuslevy on mainio, mutta pelkästä bluesvinkkelistä katsojille sen anti on kovin vähäinen.
Mikke Nöjd
(julkaistu BN-numerossa 6/2020)
