FAARAO PIRTTIKANGAS
Kuhmalahden Nubialaiset
(Helmi 049)
(1) Kuka sinä olet (2) Saarnaa erämaassa
(3) Unta se vain on (4) Se raapii maata (5)
Käärmeen seurakunta (6) Myötätuuli (7)
Onkalo (8) Ruorimies (9) Amede Ardoin
(10) Kristalliarkki (11) Ninim Aiakora
Sellaisista bändeistä kuin Cosmo Jones
Beat Machine ja Astro Can Caravan tuttu
Pekka Pirttikangas on vaihtanut laulukielen
englannista suomeksi ja samalla
tyylinkin suomalaisempaan suuntaan.
Levyn musiikki on yhdistelmä bluesia
ja niin afrikkalaista kuin suomalaistakin
kansanmusiikkia. Enemmän kuin
bluesilta, tämä levy kuitenkin kuulostaa
kaustislaiselta meiningiltä, joten jälleen
kerran herää kysymys; tulisiko tätä
arvioida Blues News -lehdessä? Joka
tapauksessa pitää käyttää eri kriteerejä
kuin Joe Bonamassan tai Ana Popovicin
kohdalla.
Muusikkoja levyllä on kahdeksan,
mukana muutamia Pirttikankaan edellisistä
kokoonpanoista. Sävellykset
ja sanat ovat etupäässä bändin omaa
tuotantoa, suurimmaksi osaksi Pirttikankaan,
paitsi (3), jossa sävel on A.J.
Buchananin. Bändin jäsenistä Konsta
Eskelinen (2) ja Otto Eskelinen (7) ovat
säveltäneet yhden biisin. Musiikkikaupasta
löytyvien soitinten (kitara, basso,
viulu, haitari, koskettimet, saksofoni,
klarinetti, rummut) ohella käytössä
on myös sellaisia instrumentteja kuin
taskutrumpetti, jouhikko, cumbus
(banjoa muistuttava turkkilainen soitin)
ja romut. Saundimaailma on tietenkin
sen mukainen.
Johtava savolainen päivälehti vertasi
tätä savolaislevyä Tuomari Nurmion
tuotantoon, ja siltä se monin paikoin
kuulostaa. Kappaleiden sanat olisivat
saaneet olla mukana printattuna, koska
niistä on vaikea saada selvää ja ilmeisesti
niihin sisältyy myös jotain huumoria.
Instrumentaali-biisejä on kolme, ja
niistä löytyy mielestäni levyn paras
raita (6). Ainoa blues-kappale on hyvin
T. Nurmiolta kuulostava eksoottisesti
nimetty ”Amede Ardoin”. Savolainen ei
mielellään toista savolaista noki, mutta
varsinkin laulettuja kappaleita vaivaa
samankaltaisuus. Toisaalta Pirttikangas
ei listasijoituksia tavoittelekaan, vaan
tekee musiikkia mistä itse tykkää.
Parhaiten levy toiminee poikaporukan
sauna(ryyppy-)illan taustamusiikkina.
Levyn päättää etiopialainen kansansävelmä,
jonka jälkeen on tallennettu
monta minuuttia tyhjyyttä. Musiikki
alkaa uudelleen noin 17 minuutin kohdalla.
Huomasin tämän, kun vahingossa
en muistanut ottaa levyä pesästä pois.
Eija Jauhiainen
|