CHRIS DUARTE GROUP
Blues In The Afterburner
(Provogue PRD 73542)
(1) Another Man (2) Make Me Feel So Right (3) Bottle Blues (4) Milwaukee Blues (5) Hold Back The Tears (6) Summer's Child (7) Searching For You (8) Black Clouds Rolling (9) Dontcha Drive Me Crazy (10) Born To Race (11) I've Been A Fool (12) Prairie Jelly

En muista, onko kyseistä kitaristi/laulajaa arvioitu aiemmin Blues Newsissa, mutta kovin suurta suosiota hän ei ole muissa maamme kriitikoissa herättänyt. Ehkäpä ne aiemmat levyt eivät ole olleet niin hyviä kuin tämä. Duarte (s. 1963 Texas) äänestettiin vuonna 1995 parhaaksi uudeksi kyvyksi maineikkaan Guitar Player -lehden vuosiäänestyksessä. Poikkeuksellista tällä levyllä verrattuna Duarten aiempiin on se, että vakituinen bändi on korvattu studiomuusikoilla; nyt bassossa on Robert Watson ja rumpuja palikoi Aaron Haggerty. Lyhyesti ilmaistuna levy on kitarismin juhlaa suurella Koolla ja Jiillä. Kitaristit, joita Duarte pitää esikuvinaan ovat Jimi Hendrix ja Stevie Ray Vaughan, ja se kuuluu myös soitossa. Varsinkin Duarten käyttämä legatomainen venytystekniikka on hyvin SRV:lta kuulostavaa.

Kyseinen levy on Duarten yhdestoista. Pari ensimmäistä raitaa ovat reipasta bluesrokin rytkettä, kakkosraitaa (samoin kuin myöhemmin raitaa 6) on maustettu kivasti äkkinäisillä sävellajin vaihdoksilla. Kolmonen, hidas 12/8 blues, tuo heti ensitahdeista mieleen jälkimmäisen noista esikuvista. Ainoa coverbiisi, japanilaisten muusikkokamujen kynäilemä haikeasävyinen ”Hold Back The Tears” on puolestaan valssi, joita ei blueslevyillä kovin usein tapaa. ”I've Been A Fool” on puhdasta countrya ja levyn lopettava ”Prairie Jelly” on ilmeisesti vitsi, jolla Duarte haluaa osoittaa kuinka helppoa on soittaa freejazzia.

Vaikka tyylilajeissa käydään vielä hardrockin puolella (7) ja seikkaillaan Chuck Berry -tyylisessä 1950-luvun rockissa (9), ei levyä kuitenkaan vaivaa hajanaisuus. Jos SRV on lähellä sydäntäsi, pidät taatusti tästäkin.

Eija Jauhiainen