BETTYE SWANN
The Very Best Of... 1964–1975
(Kent CDKEND 438) -15

Acen toimituskunta on paketoinut Bettye Swannin uran tärkeimmät levytykset runsaan kymmenen vuoden ajalta tälle kokoelmalle. Mukaan on päässyt näytteitä Money-, Capitol-, Fame- ja Atlantic-merkeiltä. Ady Croasdell esittelee 24-sivuisella lehdykällä asiallisesti laulajattaren uran. Fame-studion arkistoista on löydetty pari uutta kuvaa vanhojen lisäksi.

Koosteen alussa on 9 uraa Money-merkiltä, joka oli jäänyt John Dolphinin lesken Ruthin hoitoon. Tuottaja A.C. Scott ja sovittaja Arthur Wright kiinnittivät laulajattaren merkille. Asiaa varmasti edisti se, että neidillä oli muutama sävelmä valmiina mukanaan. Näistä Don't Wait Too Long käväisi listoilla vuoden -65 alkupuolella. Swann sai levyttää parin singlen vuosivauhtia, mutta menestystä tuli vasta kesällä -67. Silloin Make Me Yours nousi peräti listojen kärkeen. Siitä onkin kehkeytynyt soulklassikko, josta laulajatar muistetaan. Kappaleella laulaa muuten taustoja The Incredibles. Menestyksen myötä julkaistiin myös samanniminen albumi, jolta lohkaistut singlet eivät menestyneet vaikka olivat laadukkaita.

Bettye ja hänen managerinsa (ja tuleva puoliso) George Barton löysivät uuden kodin Capitol-merkiltä. Levytykset tehtiin edelleen länsirannikolla ja tuottajaksi tuli Wayne Shuler. Tyyli muuttui kohti countrya. Bettyen omia sävellyksiä kuultiin vähemmän. Joka tapauksessa lainamateriaalia oli paljon. Jakson suurin hitti oli versio Hank Cochranin kappaleesta Don't Touch Me. Bettyen omista kynäelmistä vakuuttavin on (My Heart Is) Closed For The Season.

Kun Capitol-jaksolla myynti ei ollut kovin ihmeellistä, ei Fame-studion omistajalla Rick Hallilla ollut vaikeuksia houkutella Swannia merkilleen. Famella tehtiin vain yksi single, josta koostella on a-puoli I'm Just Living A Lie. Laulajattaren uran kannalta oli kuitenkin tärkeää, että Atlanticin mielenkiinto heräsi. Tästä eteenpäin Swannin levyt julkaistiin nimenomaan Atlanticilla, vaikka aluksi studiotyöt tehtiin edelleen Muscle Shoalsissa Mickey Buckinsin valvonnassa. Victim Of A Foolish Heart oli yhteistyön ensimmäinen menestys. Tämä Atlantic-kausi oli pitkään pimennossa, kunnes Real Gone julkaisi viime vuonna erinomaisen koosteen, jossa oli useita julkaisemattomia kappaleita. Atlanctic-äänitteitä tehtiin Muscle Shoalsin lisäksi Philadelphiassa ja Nashvillessa. Yksityiskohtainen arvio löytyy suhteellisen tuoreesta lehdestä (BN 266), joten sen tarkempi esittely ei ole tässä vaiheessa tarpeen.

Bettye Swannilta on julkaistu aikaisemmin tällä vuosituhannella koko tuotanto kolmella eri kokoelmalla. Siksipä tämä uutuus ei enää innosta hurraahuutoihin. Sen sijaan jos luulet pärjääväsi yhdellä koostella niin tämä voi olla juuri sinulle.

Aarno Alén

(Julkaistu BN-numerossa 6/2015.)