Levyarvio: Ally Venable


ALLY VENABLE – Heart Of Fire
(Ruf RUF 1283)

Muistaakseni edellisen Ally Venablen albumin arviossa “Texas Honey” (ks. BN 296) annoin neidille vielä yhden levyn aikaa todistaa kykynsä mielenkiintoisena ja asiansa osaavana kitaristina. Nyt kun tuore julkaisu on arviointiin päätynyt, niin katsotaan miten hänen käy. Aivan kuin nuo kirjoittamani sanat olisivat päätyneet Venablen korviin, sillä asioita on selvästi mietitty ennen studioon menoa, ja jo ensimmäisen kuuntelukerran jälkeen voin sanoa levyn olevan hyvä. Särökitaraa on paljon, melkein liikaa, mutta kuitenkin turha yliyrittäminen sekä näyttämisen halu loistavat poissaolollaan. Onhan albumi monessa kohtaa rankka, mutta hyvän yön tuolle puolen ei missään vaiheessa mennä.

Homma toteutetaan pitkälti triokokoonpanolla, mutta pari poikkeustakin löytyy. Devon Allman vierailee kitaristina sekä taustalaulajana Road To Nowhere -raidalla ja Kenny Wayne Shephard soittaa liidit Bring On The Pain -kappaleessa. Jälkimmäinen on kaksikosta mieluisampi. Levyllä on pari kierrätysraitaa, joista Perry Bradfordin Hateful Blues on se parempi, kun taas Bill Withersin Use Me on levyn vähiten kuuntelukertoja kestävä kappale. Albumin paras raita, dobrolla ryyditetty Played The Game siirtyy intron jälkeen salakavalasti Samantha Fishin tontille. Kappale edustaa sitä suuntaa, jonne haluaisin Venablen jatkossa menevän. Tribute To SRV on instrumentaali, joka on yhdistelmä Lennyä sekä Riviera Paradisea. Kappale tulee todennäköisesti olemaan suuri keikkasuosikki ja sopii mielestäni hyvin illan viimeiseksi hitaaksi tai setin lopetuskappaleeksi.

Viimeisenä oleva What Do You Want From Me, on varsinainen Hendrix-pläjäys, joka alkaa loppua kohden olla hiukan rasittava. Siitä huolimatta en aio kuitenkaan pyyhkeitä antaa, ainahan raidan voi skipata halutessaan. Täytyy sanoa, että uskoni Ally Venableen kyvykkäänä kitaristina ja tulevaisuuden suunnan näyttäjänä on palannut. Tästä on hyvä jatkaa.

Riku Metelinen
(julkaistu BN-numerossa 2/2021)

Share