Tuoreimman pitkäsoittonsa Pokey LaFarge teki Rounderille, joka on edellisen julkaissutta Third Man Recordsia askeleen suurempi ja vakiintuneempi riippumaton yhtiö. Tämä on merkki kasvavasta suosiosta ja luotosta artistina. Levyn tuottajana toimi retromusiikin tuottajana ja studiovelhona tunnettu ja erityisesti basistina laakereita niittänyt Jimmy Sutton. Pokeyn yhtye on sama kuin edellisellä pitkäsoitolla, mutta vierailijoina levyllä on Suttonin lisäksi Yhdysvaltojen Keskilännen perinnesoittajien kermaa, mm. Modern Soundsin Joel Paterson kitaroineen. Suttonin tuotanto kuluu LaFargen levyllä aiempaakin eheämpänä kokonaissoundina.
Valtaosa kappaleista on jälleen Pokeyn omaa käsialaa. Nimiraidalla ja parilla muulla apuna on ollut Jimmy Sutton tai joku muu levyn soittajista. Lainakappaleita on muutama. Tony Martinin 1936 elokuvassa ”Sing Sing Sing” esittämä ja Walter Bullockin ja Richard Whitingin tekemä When Did You Leave Heaven on taipunut alkuperäistä svengaavammaksi ja laulultaan luontevammaksi kuin melodramaattinen originaali. Toinen on Tampa Redin ja Chicago Fiven 1936 tallentama biletysbiisi All Night Long, jonka sovituksestakin Pokey on hieman velkaa esikuvalleen, hokum- ja bluebird bluesin avainhahmolle Hudson Whittakerille alias Tampa Redille. Actin’ Foolin komppi kulkee lähes rockabillynä, mutta sovitus paaluttaa kappaleen 30- ja 40-lukujen esi-rock and rollin kategoriaan.
Pokeyn soundi jatkaa aiempien levyjen myötä kehittynyttä hokum bluesin, western swingin sekä varhaisen jazzin ja iskelmän fuusiota. Soundi on silti entistäkin tiukempi. Mukana vaihtelua luomassa ovat lattarirytminen Goodbye Barcelona ja kitaralla sormipikattu countryblues Far Away, jolla ensimmäisen säkeistön jälkeen aloittava enkelikuoro muuttaa kappaleen luonnetta mukavasti. Nimikappaleessa on häivähdys edellisen levyn ”hitistä” Central Timesta, joskin sanoitus syyttää käytetyn kielikuvan mukaisesti sekopäiseen naiseen rakastumisesta ”jotakin vedessä”.
Kappaleiden sanoitukset pyörivät akselilla rakkaus – juhliminen, joskin rivakka Knockin’ The Dust Off The Rust Belt Tonight sisältää jo nimessä viittauksen Keskilännen teollisuuden romahdukseen – ja keskitempoinen Cairo, Illinois tuo Pokeyn kotiseuturakkauden jälleen julki.
Kitara- ja puhallinsoolot ja sovitukset ovat tyylikkäitä sekä kekseliäitä. Pokeyn ja hänen yhtyeensä jatkuva kiertäminen kuuluu soitossa – kappaleita on ajettu sisään keikoilla. Pokeyn laulu on asettunut luontevaksi crooner-vaikutteineen. Tämä levy svengaa – suosittelen.
Jussi Ronkainen
(julkaistu BN-numerossa 1/2016)
