VESA KONTIAINEN – Hurriganes – Albumit 1973–1988
(Bazar, ISBN 9789522799418, 559 s.)
Jaaha, Kontiaisen Vesku päivittää Hurriganesin historiaa. No mikäs siinä, sillä tiedonjyväsiä on ropissut vuosien aikana reippaasti. Osa on perusteltuja ja osa mielikuvien muokkaamia. Lähtökohdaksi Vesku on ottanut käydä bändin vaiheita läpi levyjen kautta ja niitähän tuli aktiivisella levytyskaudella joka vuosi, vuodesta ’73 aina vuoteen ’84. Noina vuosina albumeja kertyi jopa 13. Niiden ohessa on esittelyt myös ajankohtaan osuneista singleistä, ulkomaiden (lähinnä Ruotsin) painoksista ja Eurooppaan suunnatusta kokoelmasta ”Hurrigane By Hurriganes”. Hännänhuippuna tulee vuoden ’88 comebackin yhteydessä tehty ”Live At Metropol”.
Kontiainenhan tiedetään tilastotieteiden mestariksi, nippelitiedon maisteriksi ja armoitetuksi nauhoitettujen haastatteluiden purkajaksi. Nämä eivät ole mitättömiä ansioita. Esimerkiksi itselläni eivät hermot kestäisi moista. Niinpä tällainen lähtökohta olikin Veskulta odotettu, sillä kirja koostuu valtaosaltaan lukuisten asianosaisten haastatteluista eri vuosikymmeninä. Varsinainen historiikki muodostuu näiden kautta. Vesku sitten sitoo niitä yhteen muutamilla täsmentävillä virkkeillä ja lainauksilla eri lähteistä. Mikään kaunokirjallinen teos tämä ei siis ole, mutta vähintäänkin tukeva tietokirja.
Kaikki luvut noudattelevat samaa kaavaa. Alkuun käsitellään aikaa ja tilanteita, jotka johtivat kyseisen levyn syntyyn, sitten itse sen levyä ja kappaleita, sen saamia arvosteluja, lehdistön kommentteja ja lopuksi tarkastellaan listasijoituksia. Myös lähdeluettelot seuraavat joka kappaleen lopussa, mikä onkin inhimillistä niitä lukijoita kohtaan, jotka niistä ovat kiinnostuneita. Olisi masentavaa yrittää tutkia niitä kilometrin pituisena janana kirjan lopussa. Oletettavasti kaikki ovat Kontiaisen täsmällisyydellä oikein, vaikka joistakin jäi hieman epävarma olo: olikohan tämä näin? Laiskana miehenä en ole vaivautunut tarkistamaan, vaan uskon Veskua.
Heti ensimmäisessä luvussa ”Rock And Roll All Night Long” (’73) mennään äärimmäisyyksiin. Käyntiin lähdetään jo paria vuotta aiemmin, bändin perustamisesta ’71. Sivuja lukuun kuluu jopa 35, mutta kaikki täyttä asiaa. Muut luvut keskittyvätkin ko. vuoteen, ehkä hiukan edellisen vuoden lopulta saatetaan lähteä liikkeelle ja yleensä joulumyyntiin tähdättyjen levyjen listasijoitukset näkyvät vasta seuraavan vuoden alussa.
Mukaan on otettu myös pari live-levyä, ”Live In Stockholm 1977” ja ”Live In Hamina 1973”. Nehän ilmestyivät vasta vuosikymmenten jälkeen niiden äänittämisestä. Sääli, että mukaan eivät ehtineet tänä vuonna julkaistut ”Making Of… Hot Wheels” ja ”Hamina – Helsinki All Night Long”. Loppuvuodesta kuulemma ilmestyy vielä live-levy ajalta, jolloin Janne Louhivuori toimi bändin kitaristina 80-luvun alussa. Huhut väittävät, että todella hyvää tavaraa olisi luvassa.
Bonuksena Kontiainen on ottanut myös Hurriganesissa vuosina ’74–’88 ilmestyneet soololevyt Albertilta, Cisseltä, Ileltä, Remulta ja Jannelta. Tavallaan mennään hiukan etäälle itse aiheesta, mutta kiistämättä ne kuuluivat ajan kuvaan.
Hieman täytyy toki huomauttaakin, sillä tämänhän pitäisi olla ”arvostelu”. Siellä täällä haastatteluissa putkahtelee esiin pieniä heittoja ajankohtiin nähden ja epätäsmällisyyksiä historian suhteen. Niitä en nyt kuitenkaan lähde erittelemään (lue: en muista mitä), mutta koska aihe on niin tuttu, pistivät ne siellä täällä silmään. Pedanttina miehenä Vesku olisi toki voinut tehdä oikaisuja ns. hakasulkuihin merkattuina, mutta eihän sitä kaikkea ehdi. Mutta menevät joskus ne viisaatkin vipuun. Vesku hyvä, Dr. Hook ei todellakaan ole englantilainen bändi.
Onhan tämä varsinainen tiiliskivi. Kovakantisessa järkäleessä on sivuja peräti 559 ja kannettuna se tuntuu painavan lähes tonnin. Tekstikin saattaa vasta-alkajalle olla aika raskasta. Meille alan harrastajalle tämä on tietenkin mielenkiintoinen ja jopa viihdyttävä lukukokemus. Mutta varoituksen sanana aloittelijoille sanoisin, että kirja saattaa olla haastava lukukokemus muutenkin kuin painonsa puolesta. Osa stooreista voi mennä yli ymmärryksen, mikäli taustat ovat vieraat. Ja toiseksi, huomautettakoon ns. laiskoille lukijoille: kirjan kuvitus on sivumäärästä huolimatta äärimmäisen niukka. Siinä pysytään vain olennaisimmassa, eli albumien, alkuperäisten C-kasettien ja singlejen kansissa muutamilla levyetiketeillä höystettynä. Mutta kun painojälki on tosi hieno ja värit kohdallaan, ei lopputuloksessa ole valittamista.
Vesa Kontiainen on joka tapauksessa tehnyt ”miehen työn”. Kirja täydentää hienosti Hurriganesin loputtomaksi osoittautunutta historiaa. Tätä ei kannata yhdenkään Hurriganes-fanin ohittaa!
Honey Aaltonen
(julkaistu BN-numerossa 4/2021)
