Blues News 5/2019 (#299)
Lehden sisältö:
– Doyle Bramhall II
(kirj. Sami Ruokangas)
– John Primer
(kirj. Kari Kempas)
– Erja Lyytinen
(kirj. Riku Metelinen)
– Wayne Baker Brooks
(kirj. Mike Stephenson)
– Big Joe Louis
(kirj. Erkki Sironen)
– Judo Jalava
(kirj. Riku Metelinen)
– Johnny Sayles
(kirj. Pekka Talvenmäki)
– Nella Dodds
(kirj. Pekka Talvenmäki)
– Bluesmaantietoa: Teksasin taivaan alla
(kirj. Timo Kauppinen)
– Divarien helmiä, osa 47
(kirj. Petri Lahti)
– Klassikoiden lähteillä, osa 58: Jimmy Reed
(kirj. Vesa Walamies)
– Unohdetut albumit, osa 13: Tommy Steele
(kirj. Petri Lahti)
– Reijo Bergström muistoissamme
(kirj. Hannu Nyberg)
– Sinkkuelämää, osa 2
(kirj. Pete Hoppula)
– Muddy Lee Makkonen
(Ville Pirinen – Pauli Kallio)
– BN käy tapahtumissa
(useita kirjoittajia)
– Levytutkailut
(useita kirjoittajia)
Etukansi: Mud Morganfield Raumalla 2019 © Hans Lehtinen
Tämän numeron toteuttamiseen osallistuivat:
Honey Aaltonen
Aarno Alén
Carita Berg
J-P Berg
Harri Haka
Jyrki Kallio
Pauli Kallio
Timo Kauppinen
Kari Kempas
Jari Kolari
Leif Laaksonen
Petri Lahti
Hans Lehtinen
Riku Metelinen
Pertti Nurmi
Hannu Nyberg
Mikke Nöjd
Aimo Ollikainen
Ville Pirinen
Sami Ruokangas
Pirjo Salminen
Erkki Sironen
Mike Stephenson
Pekka Talvenmäki
TT Tarkiainen
Vesa Walamies
Vastaava päätoimittaja:
Maiju Lasola
Toimituspäällikkö, taitto:
Pete Hoppula
Painopaikka:
Grano Oy, Helsinki
Lehden pääkirjoitus
Elokuussa 2019
Lokakuussa 2019
Blues Newsin ”tutkivan journalismin tiimi” on käsitellyt lähivuosien artikkeleissaan bluesja juurimusiikin vaiheita myös monista teemallisista näkökulmista. Näiden selvitysten alustoina ovat toimineet maantieteellisten aiheiden ohella muun muassa luonnonilmiöt, terveysasiat sekä ammattitaustat. Eräs tässä yhteydessä vielä seikkaperäisemmin käsittelemätön mutta sekä musiikin- että lehdenteossa silti usein esiintyvä perussuure on myös aika.
Sinisävelten seurassa on vuosikymmenten saatossa vietetty sekä hyviä (esimerkiksi Count Basien Good Time Blues), huonoja (Barbecue Bobin Bad Time Blues tai Skip Jamesin Hard Time Killing Floor Blues), ainutkertaisia (Blind Blaken One Time Blues) että viimeisiä (Papa Charlie McCoyn Last Time Blues) aikoja. Välillä sitä on tuhlailtu (Lil Greenin I’m Wasting My Time On You) ja joskus sitä on myös menty lupailemaan mielitietyille (traditionaalinen deltabluesriimi Pledging My Time esiintyi mm. Robert Johnsonin ja Mississippi Sheiksin lyriikoissa ennen sen lopullisesti valtavirralle 60-luvun puolivälissä popularisoinutta Bob Dylania).
Ajan riittämättömyys lienee ihmiskunnan kestohuolista suurimpia. Takavuosina sitä ovat levyiltä käsin murehtineet mm. Jimmie Rodgers (My Time Ain’t Long) sekä Robert Johnsonia ja Elmore Jamesia mukaillen Peter Greenin Fleetwood Mac (I Believe My Time Ain’t Long). Ajan kulumista on välillä myös kyseenalaistettu. Näin kävi esim. Leroy Carrin ja Scrapper Blackwellin kappaleessa How Long, How Long Blues (1928): ”How long, baby how long, do you think I’ll let you do me wrong?” Toisaalta menneessä ajassa jotkut asiat saatettiin nähdä nykypäivää parempina, kuten Canned Heat teki puoli vuosisataa sitten: ”Time was… when we got along. It’s too bad, that the feeling’s gone.”
Tulevalla ajalla profetoiminen on puolestaan ollut tuttua puuhaa eritoten uskonnollisissa, yhteiskunnallisissa ja poliittisissa piireissä. Golden Gate Quartetin 40-luvulla ensi kertaa levyttämässä kansanlaulutaustaisessa Run On For A Long Timessa muistutettiin maalliset juoksut päättävästä vihonviimeisestä jumalallisesta leikkurista: ”You can run on for a long time, sooner or later God’ll cut you down”. Toisaalta kun isoa muutosta haettiin, odottavan aika saattoi olla joskus myös hyvin pitkä, kuten Sam Cooke povasi vuoden 1964 hitillään: ”It’s been a long, a long time coming, but I know a change gonna come, oh yes it will.” Ja tottahan toki kellotaulun lukemia on osattu matkan saatossa kuikuilla myös puhdasoppisen maallisen ilonpidon vinkkelistä. Reelin’ & Rockin’, Rock Around The Clock… kyllä te tiedätte.
Kuten olemme täällä BN:ssä saattaneet silloin tällöin hieman kitistäkin, lehden tekeminen ”otona” on ainaista pientä kamppailua aikaa vastaan. Sen valmistelua eri vaiheissaan ja eri tahoillaan sitovat tietyt ennakkoon sovitut aikatauluraaminsa, eikä niistä tietenkään ole suotavaa liiemmin livetä. Tuotantoketju on herkkä ja haavoittuvainen – ja vaikka miten talkootoiminnasta yleisellä tasolla puhuttaisiin, on asiaan vääjäämättä syytä suhtautua siihen kuuluvalla hartaudella. Kun deadlinet rynnivät tiimalasissa päälle, uhkaavat harrastuksetkin joskus venyä iltaja yöpuhteiden puolelle. Tällöin joustavuutta, venymistä sekä priorisointi- ja allakoimistaitoja toden totta tarvitaan. Tähän soppaan meillä suomalaisilla on vielä lisämausteena rakkaat vuodenaikojen vaihtelumme.
Syys- ja talvikauden kaiken kaikkiaan valoisten tuntien rajallisuus saattaa tuntua vähemmän harmaalta täyttämällä vapaita arjen hetkiä vaikkapa hyvällä musiikilla. Rootskentällä onneksi riittääkin jälleen ilahduttavan paljon tasokasta ”synkän ajan” tarjontaa sekä livetapahtumien että äänite- ja kirjajulkaisujen saralla. Viimeksi mainituille oivan tutustumispaikan mahdollistavat Helsingin kirjamessut 24.–27. lokakuuta. Siellä menossa mukana on myös Blues Newsin ja Finnish Blues Societyn väki, joten poiketkaahan levyosaston ständillämme moikkaamassa! BN-porukka kohdistaa lisää keinovaloa pimeyteen perjantaina 8. marraskuuta Suvilahti TBA:n klubi-illassaan, jossa esiintymässä ovat Faarao Pirttikangas ja The Beat from Palookaville. Yhdistyksen marraskuun aktiviteetteihin lukeutuu edelleen sääntömääräinen syyskokous ”pikkujouluineen” FBS:n tutulla lääväkonttorilla (Suonionkatu 6, Helsinki lauantaina 23.11. klo 17 alkaen). Lämpimästi tervetuloa näihinkin kinkereihin kaikki aiheesta kiinnostuneet sitten… kun aika on!
Pete Hoppula
(julkaistu BN-numerossa 5/2019)